Uusi hallitusohjelma - Vielä on matkaa koulutusmiljardiin

Uuden hallituksen muodostaneet puolueet kehuivat vaalien alla kilpaa, kuinka paljon koulutukseen tultaisiin panostamaan. Valloillaan olikin mittavat puheet koulutusmiljardista. Korkeakouluille ollaan kyllä hallitusohjelman mukaan lisäämässä rahoitusta.

Tarkoituksena on kasvattaa yliopistojen perusrahoitusta 40 miljoonalla eurolla, ja lisäksi rahoitus sidotaan indeksiin, josta se poistettiin aiempien vallanpitäjien toimesta. Vielä on kuitenkin matkaa jopa siihen, että oltaisiin edes viime hallituksen leikkauksia edeltävällä tasolla. Business Finlandin rahoitusta kasvatetaan 140 miljoonan euron potilla, mikä toki tuntuu myös yliopistoilla ja tekniikan alan tutkimuksessa.

Hallitusohjelma ei ota selkeää kantaa siihen, miten opiskelijat tultaisiin huomioimaan pian edessä olevassa sosiaaliturvauudistuksessa. Vaaliohjelmissa luvattiin myös kymmenien eurojen korotuksia opiskelijoiden yleiseen toimeentuloon, eli opintorahaan, mutta hallitusohjelmaan tällaiset lupaukset eivät päätyneet. Onneksi sentään opintoraha sidottiin takaisin indeksiin, jottei opiskelijoiden ostovoima todellisuudessa ainakaan enää heikkene.

Jää nähtäväksi, mitä hallitusohjelman kirjaus opiskelupaikkojen kasvattamisesta todellisuudessa tulee tarkoittamaan, sillä rahoitusta ei hallitusohjelma tähän lisää lupaile. Mielenkiintoista on myös nähdä, miten oppivelvollisuuden pidentäminen toiselle asteelle vaikuttaa tulevaisuudessa esimerkiksi opintoaloille hakeutumiseen. Tämän lisäksi korkeakoulutuksen alustamallin luominen nostetaan esiin ohjelmassa osana tulevaisuusinvestointeja. On mielenkiintoista nähdä, missä laajuudessa ja millä tavalla tämä tulee toteutumaan. Tämä siis voisi tarkoittaa sitä, että Suomessa olisi yksi digitaalinen alusta, jonka kautta korkeakoulut voisivat tarjota omia opintojaan ja ne olisivat kaikkien opiskelijoiden vapaasti valittavissa.

Ohjelmassa on mainittu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan 43 miljoonan lisäykset vuoteen 2023 mennessä. Myös TKI-panostusten nostaminen 4 prosenttiin BKT:sta on tähtäimessä pidemmällä aikavälillä, ja tätähän muun muassa TEK ajoi vaalien alla voimakkaasti. Elämme harhaluulossa, että olemme teknologista kärkikansaa, mutta todellisuudessa häviämme selvästi OECD-maiden välisessä vertailussa nykyisellä reilun 2% TKI-panostuksen osuudella BKT:sta.

Vielä lopuksi täytyy nostaa esiin mittavat raideinvestoinnit, jotka auttavat korkeakoulutetun työvoiman kohtaanto-ongelmassa sekä helpottavat työvoiman liikkuvuutta, joka viime aikoina on tekniikan alalla ollut usein otsikoissa.

12.06.2019
Aihealue: Tekniikka ja yhteiskunta
Avainsanat: koulutus yliopisto opiskelija