Hallitusohjelma yrittäjien kannalta odotettua parempi - Paljon aikeita, vähän toimia

Ennen vaaleja pidettyjen puheiden pohjalta hallitusohjelmasta olisi voinut tulla yrittäjien kannalta paljon huonompikin.

Julkistettu ohjelma ei lupaa paljonkaan konkreettisia toimia, mutta hyviä aikomuksia toki. Monet aikomukset ovat tasolla ”selvitetään mahdollisuus kartoittaa.” Hallitusohjelmassa luvataan selvittää, tukea ja luoda toimintamalleja. Näiden rinnalle olisi toivonut enemmän konkretiaa siitä, miten asioita aiotaan edistää ja mitä eri toimintamallit pitävät sisällään.

On ohjelmassa konkretiaakin, kuten kotitalousvähennyksen leikkaus. Tämä muutos vähentää erityisesti kotitalouksien halua teettää pieniä kotitaloustöitä, joita ostetaan suomalaisilta pienyrityksiltä. Ristiriitaista kyllä, hallitusohjelman kirjausten mukaan juuri pienyritysten toimintaedellytyksiä pyritään parantamaan. Hallitusohjelmassa luvataan myös luoda yrittäjyysstrategia. Edellinen ehdotus kansalliseksi yrittäjästrategiaksi julkaistiin vasta vuonna 2018. Ohjelma pitää sisällään paljon hyviä toimenpide-ehdotuksia muun muassa kasvuun, kansainvälistymiseen ja koulutukseen liittyen. Sen sijaan, että näin pian laadittaisi uusi strategia, olisi järkevää keskittyä jo tehtyjen ehdotusten toimenpanoon. Etenkin siksi, että strategiassa on samoja tavoitteita hallitusohjelman kanssa.

Hallitusohjelma ansaitsee myös kiitokset. Ohjelmassa luvataan mm. panostaa kansainvälisten osaajien pitämiseen Suomessa. Täällä opiskelevien ulkomaalaisten integroiminen suomalaiseen työelämään on ensiarvoisen tärkeä asia. Heillä on esimerkiksi vientitehtävissä kielensä ja kulttuurinsa puolesta kotikenttäetu, jota tulisi hyödyntää paljon nykyistä paremmin.

Me iloitsemme TEKissä, että ohjelman tavoitteissa ja selvitettävissä asioissa on monia TEKin ajamia ja meidän tärkeäksi katsomiamme asioita. Näistä keskeisimpänä on mainittava palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen sosiaaliturvan yhteensovittaminen. Siirtymät palkkatyöstä yrittäjäksi ja päinvastoin sekä toimiminen samanaikaisesti molemmissa rooleissa tullee lisääntymään. Myös sosiaaliturvajärjestelmän olisi kyettävä seuraamaan muuttuvaa tilannetta.

Tiukan palkansaaja-yrittäjä -jaottelun sijaan tulisikin puhua vain tulonsaajista riippumatta siitä, mistä lähteestä tulot tulevat. Tällöin sosiaaliturvakin voisi perustua toteutuneisiin tuloihin. Tällä hetkellä yrittäjän turvan perustana on arvioidut tulot, jotka palkansaajia korkeampien kustannusten vuoksi monesti mitoitetaan alakanttiin.

Hyvää ohjelmassa ovat myös kauniit puheet yrittäjyydestä ja yrittäjämyönteisestä ilmapiiristä 2020-luvun valttikortteina. Yritystoiminnan aloittamisen kynnystä madalletaan ja yrittäjämyönteisyyttä vahvistetaan lisäämällä yrittämiseen liittyvää ymmärrystä ja osaamista eri koulutusasteilla. TEK on ajanut yrittäjyysvalmiuksien ja yrittäjämäisen asenteen ottamista läpileikkaavaksi osaksi kaikkea koulutusta. Näin kaikilla olisi edes peruskäsitys yrittäjyydestä yhtenä ansaintamuotona ja tasavertaisena uramahdollisuutena palkkatyön rinnalla tai sen sijasta. Tämä olisi koko Suomen kannalta tärkeä asia.

06.06.2019
Aihealue: Tekniikka ja yhteiskunta
Avainsanat: yrittäjä hallitus