Mistä intoa matematiikkaan?

Matematiikasta voidaan – ja täytyy – saada innostavaa.

Miten lasten ja nuorten kiinnostus matematiikan opiskeluun voidaan herättää?

Tätä pohdimme keskustelutilaisuudessa, jonka järjesti Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemiset ry (MAL) 20. marraskuuta. Tilaisuudessa aiheesta alusti matematiikan ja fysiikan lehtori, linjanjohtaja Ville Tilvis.

Tilvis vetää Helsingin matematiikkalukiossa projektia, jonka tarkoituksena on kehittää valtakunnallisesti matematiikan opetusta. Projekti on opetusministeriön tehtävänanto ja se on seitsenvuotinen. Tehtävä kohdistuu matematiikan opetukseen ja matemaattisen kerhotoiminnan kehittämiseen lukiossa ja peruskoulun yläluokilla. Tarkoituksena on kehittää opetusmateriaaleja, lisätä matematiikan harrastusta ja edistää yhteistyötä alan eri toimijoiden välillä.

"Olisi hyvä tuoda esiin, miten matematiikkaa käytetään erilaisissa laitteissa, teollisuudessa, kaupassa ja tieteessä. "

Mikä mättää?

MALissa on pitkään kannettu huolta lukiolaisten haluttomuudesta valita pitkän matematiikan kursseja. MALin keskustelutilaisuudessa pohdimme, perustuuko matematiikan asemaa edistävä toiminta liikaa vapaaehtoisuuteen. Totesimme, että sen rahoitus on niukkaa. Tuntuma on, että kaikki puuhaavat omiaan omissa nurkissaan, eikä ole mitään yhtenäistä näkemystä siitä, mitä tulisi tehdä. Eikä oikein ole yhteistyötäkään.

Tarvitaan lisää resursseja ja pitkäjänteistä otetta, jotta laskevat osallistujamäärät ja tulokset voidaan kääntää nousu-uralle. Kerhotoiminta on osa tätä kokonaisuutta.

Yhtenä ongelmana on, että pääasiassa eri aktiviteetteja pyöritetään vapaaehtoisvoimin talkootyönä. MALin keskustelutilaisuudessa ehdotettiinkin, että tulisi perustaa työryhmä suunnittelemaan miten esimerkiksi erilaisia kilpailuja voitaisiin kehittää yhdessä. Tulisi myös pohtia, miten erilaisia aktiviteetteja rahoitetaan.

Mitä on jo tehty?

Lehtori Tilviksen vetämässä projektissa halutaan kehittää syventävää opetusta, sosiaalista toimintaa ja lukiotasolla ohjelmointia sekä tuoda esiin sovellusten ja niissä käytetyn matematiikan yhteyksiä. Projektin aluksi tutustutaan matematiikkaan liittyviin tapahtumiin ja kerhotoimintaan sekä kerätään näistä hyviä ideoita.

Ideoita matematiikan harrastuksen kehittämiseksi on koottu myös MALin, TEKin ja MAOLin tekemään matematiikan kehittämisohjelmaan. Sen ydinajatukset on koottu tälle videolle. Ohjelma luovutettiin viime vuonna Opetushallituksen johtaja Jorma Kauppiselle, joka lupasi viedä esitystä eteenpäin.

Pari vuotta sitten MAL julkaisi Matikkatarinat-sivuston, jonka tarkoituksena on innostaa koululaisia opiskelemaan matematiikkaa.

Mitä voidaan tehdä seuraavaksi?

Meidän tulee tunnistaa ne tahot, joilla on intressi kehittää matematiikan opetusta ja harrastustoimintaa. Onko se yhteiskunta, liike-elämä vai teollisuus? 

Kiinnostusta matematiikkaan tulisi vahvistaa jo ennen lukiovaihetta, ehkä jopa varhaiskasvatuksen puolella.

Matematiikan opetuksessa tulisi näkyä erilaiset matematiikan sovellukset paremmin. Olisi hyvä tuoda esiin, miten matematiikkaa käytetään erilaisissa laitteissa, teollisuudessa, kaupassa ja tieteessä. Vaarana on, että matematiikkaa opetetaan vain matematiikan vuoksi ilman sen yhteyksiä elävään elämään. Tässä on haastetta oppikirjojen tekijöille, mutta sovelluksien käyttöä voisi demonstroida myös yritysyhteistyön avulla. 

Heitän pallon myös TEKille. TEK voisi tehdä jäsenilleen kyselyn siitä, miten he käyttävät matematiikkaa työssään.

Ohjelmoinnin opetuksessa on puutteita muun muassa opettajien tiedoissa ja taidoissa. Suuri kysymys on, miten ohjelmointia tulisi opettaa niin, että opetussisällön relevanssi säilyy esimerkiksi tekniikan ja laitekannan uudistuessa?

Opetussuunnitelman perusteita kirjoitetaan parhaillaan, joten nyt on oikea aika keskustella näistä avauksista.

Kirjoitus perustuu MALin laatimaan raporttiin keskustelutilaisuudesta 20.11.2018.

29.11.2018
Aihealue: Osaaminen
Avainsanat: koulutus