Osataan meilläkin!

Kannattaa käydä ulkomailla, jotta näkee selvemmin, miten asiat ovat Suomessa. Ruotsalaiset siskot ja veljetkin menivät hiljaiseksi, kun sisko idässä on tehnyt jotain ennen heitä.

Näin kävi minullekin taas kerran, kun pääsin vaihtamaan kuulumisia ja kokemuksia UNIn eli maailman insinöörijärjestöjen kongressissa ja sain olla mukana alan ja järjestöjen tulevaisuutta pohtivissa työryhmissä. Kehityskulut ja signaalit nähdään eripuolilla maailmaa ja eri kulttuureissa hyvin samankaltaisina, mutta valmius reagoida niihin vaihtelee, samoin tietysti lähtötaso, jolta ponnistetaan. 

USA:ssa aiotaan rajoittaa raskaasti ulkomaisten opiskelijoiden kiintiöitä ja siten opiskelumahdollisuuksia. Siellä ollaan ehkä aiheestakin huolissaan koulutuksen ja opiskelija-aineksen heikentymisestä – eli yliopistojen tason heikkenemisestä. Tässä muuten avautuu suomalaisille yliopistoille oiva mahdollisuus nostaa profiilia ja houkuttelevuutta!

Ruotsissa insinööripulaa, Intiassa insinöörien laatupulaa

Intialaisilla huoli ei ole niinkään insinöörien määrässä vaan tasossa. Ruotsissa puolestaan on nyt vahvan talouden aikaan suorastaa pula diplomi-insinööreistä. Naisinsinöörien asema ja arvostus nousi esille erityisesti Ranskassa, Brasiliassa ja Nepalissa. 

Miten voimme hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet? Miten hallitsemme robotisaation aiheuttaman muutoksen? Entä työnteon kentän muutokset, verkostotyöskentely ja yleistyvä työllistämistapa, jossa työntekijät on sitoutettu työnantajaan niin sanotulla itsensätyölllistämismallilla?

Nämä kysymykset ja huolenaiheet ovat yhteisiä länsimaille. Ja edelleen, kuka maksaa jatkossa hyvinvointivaltioiden eläkkeet ja terveydenhuollon, kun jokaisella itsellään on vastuu hoitaa oma eläketurvansa ja terveydenhoitonsa? Myös peruskoulutuksen muuttuminen samalla maksulliseksi nähtiin uhkakuvana.

Tulevaisuuden ennakoinnissa UNIn kokouksessa mentiin jopa niin pitkälle, että otettiin mallia ammattilaisjalkapallosta, NHL:sta ja NBA:sta, joissa on pelaajien vaihtomarkkinat. Aika-ajoin joukkueiden on laitettava pelaajia vapaille markkinoille, olivatpa pelaajat kuinka hyviä tahansa. Toisaalta, peruspelaajakin saa pitkäaikaisen sopimuksen hyvästä joukkueesta. Olisiko tämä siirrettävissä insinöörimarkkinoihin? Saisimmeko tällöin parhaat insinöörit kiertoon muidenkin käytettäviksi? Ja nousisiko insinöörien palkkataso näillä keinoin?

Oma rekrypalvelu voittaa työkkärin

Me TEKissä olemme tottuneet siihen, että meillä on ura- ja rekrypalvelua jäsenille, on ollut jo kauan. Monien maiden edustajiin niistä kertominen teki vaikutuksen; vastaavanlaisia järjestelmiä tullaan varmasti näkemään pain muuallakin. Ihmetystä tässä ”tinder-mallissa” herätti juuri se, ettei valtio ole siinä mukana mitenkään – voiko ammattijärjestö oikeasti toimia alustana työnhakijoiden ja työnantajien kohtauttamisessa? Ruotsalaiset siskot ja veljetkin menivät hiljaiseksi, kun sisko idässä on tehnyt jotain ennen heitä. Väittäisinkin, että oma järjestelmämme on omalle jäsenistöllemme motivoivampi ja tehokkaampi työllistämisen muoto kuin työvoimatoimistojen palvelut. 

Yhteisesti totesimme, että ammattijärjestöillä on rooli tulevaisuudessakin. Juuri ne asiat, mihin TEKissä olemme satsanneet, ovat oikeasti edelläkävijyyttä maailman mittakaavassa. Toisten pitää vain näköjään kertoa se meille, kun meille on iskostunut sellainen ajattelumaailma, että emme tee mitään oikein tai oikeastaan emme ole tehneet yhtään mitään. 

Urapalvelut, työelämän edunvalvonta, lakeihin ja valtion politiikkaan vaikuttaminen hiljaisesti, ilman barrikadeja, ja myös digitalisaation tuomat mahdollisuudet järjestön toiminnassa. Heikolla hetkellä, ammattijärjestö on tuki ja turva. Silloin, kun yksilöllä menee hyvin tai lujaa, ei vakuutusta edes haluta harkita. Valitettavasti.

 

28.11.2017
Aihealue: Osaaminen
Avainsanat: koulutus ulkomaat