Ketterällä oppimisella hallitsee muutosta

Työtä tehdään yhä enemmän asiakkaan kanssa yhdessä, joten eteen tulee jatkuvasti täysin uusia tilanteita. Kun näiden tilanteiden varalle ei ole ohjeita eikä niistä ole kokemustakaan, tarvitaan kykyä oppia lennossa, ketterästi.

Jos aiemmin korostettiin ammatin ja tutkinnon tärkeyttä työelämään pääsemiseksi ja elinikäistä oppimista taitojen ajantasalla pitämiseksi, niin nyt tarvitaan näiden rinnalla myös ketterää oppimista.

Ketterä oppiminen on siis sitä, että oppii koko ajan tekemisen yhteydessä uutta: työ on oppimista ja oppiminen on työtä. Ketterä oppiminen on osaamisen rakentamista vähitellen, joten suuntaa voidaan muuttaa tarpeen tai olosuhteiden mukaan. Ketterää oppimista on myös se, että osaa peilata tehtyä ja arvioida, mitä opittiin ja miten opittua tai kokemusta voidaan hyödyntää tästä eteenpäin.

Kaikki oppiminen on ajattelua. Ajattelun taidot – ongelmanratkaisutaidot, luova ajattelu, systeemiajattelu – ovat kaikki ketterän oppimisen tärkeitä taitoja, joita voi ja pitää harjoitella. Omat älylliset resurssit (aivot ja mieli) ovat pääomaa, josta on pidettävä huolta.

Oikeaa tietoa on osattava ja haluttava hakea. Sitä pitää myös kyetä ymmärtämään ja käyttämään. Ymmärrystä edistää vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa, toisten kokemukset ja näkemykset. Oppiminen vauhdittuu hyvässä vuorovaikutuksessa.

Työssä tarvitaan myös hyvää perusosaamista ja ammattitaitoa. Mitä vankempi ammattiosaaminen on taustalla, sitä ketterämmin voi työssä oppia uutta. Hyvää asiantuntijuuta osoittaa se, että osaa päätellä, mihin suuntaan ala kehittyy. Taitava asiantuntija voi jopa intuitiivisesti opetella ennakkoon tarvittavia asioita.

"Ketterä oppiminen tapahtuu tehokkaimmin, kun tukena on siihen sopiva toimintaympäristö."

Luovuus on tärkeää oppimisessa. Kun osaa yhdistellä erilaisia tietoja, saattaa kokea oivalluksen uudesta ideasta tai mahdollisesta kehityssuunnasta. Sen jälkeen voi hakea sopivaa tietoa vahvistamaan oivallustaan eli oppia ketterästi.

Ketterä oppiminen tapahtuu työn tekemisen ja  kehittämisen yhteydessä tehokkaimmin, kun tukena on siihen sopiva toimintaympäristö. Tarvitaan yhteisiä toimintatapoja, jotka edesauttavat jokaisen ketterää oppimista. Näitä ovat esimerkiksi yhteiset ongelmanratkaisuprosessit, kokeilut ja niiden arviointi, toiminnan menestysten ja mokien analyysi, ideoiden jakaminen ja pallottelu, eli kaikenlainen yhteinen ajattelu. Tällaiset toimintatavat edellyttävät organisaatiolta rakenteita, jotka korostavat vuorovaikutusta ja tiedon jakamista.

Ketterään oppimiseen tarvitaan johtamista, joka suuntaa ihmisten huomion yhteisten tavoitteiden kannalta oikeisiin asioihin. Tarvitaan myös kulttuuria, joka hyväksyy epäonnistuneet kokeilut ja jopa virhearviot.

Leenamaijan kuva: Mikko Käkelä

04.06.2018
Aihealue: Osaaminen
Avainsanat: osaaminen osaamisen kehittäminen