Barbie vs Scully

Miten kuuluisa nukke ja scifi-sarjan agentti liittyvät matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun?

Vuonna 1992 Mattel julkaisi puhuvan Teen Talk Barbie -nuken. Idea kuulostaa sinänsä hauskalta, mutta nuken sanavarasto vetää nopeasti hiljaiseksi. Yksi Barbien lauseista oli: ”Math class is tough” (matikan tunti on vaikea). Letkaus herätti ymmärrettävästi pahennusta, etenkin matematiikan opettajissa. Erityisesti nuorille tytöille markkinoidut Barbiet vahvistamassa ajatusta siitä, että matikka on hankalaa, ei ollut se viesti ja roolimalli, jota oli kaivattu. Tilannetta pahensi se, että puhuva nukke kehotti toisessa lauseessaan, että eikös mentäisi shoppailemaan.

Kohun myötä Mattel myönsi virheensä ja päivitti Barbien puhevalikoimaa niin, ettei se enää kommentoinut matematiikan opiskelua. Yritys myös tarjosi mahdollisuuden tulla vaihtamaan jo ostettu nukke uuteen versioon. (New York Times, 1992)

Mitä väliä sillä on, jos Barbie ei tykkää matikasta?

  1. Barbien kohdalla kyse on isommasta asiasta kuin yksittäisestä mielipiteestä. Kyse on valtavasta volyymista. Mitä ikinä Barbie tekee, edustaa – tai sanoo – leviää ympäri maailmaa. Barbie-nukkeja myydään 150 maassa (Barbiemedia, 2018) yhteensä kolme kappaletta sekunnissa (Mashable, 2014). Barbie ei ole vain lelu, vaan julkisuuden hahmo ja mielipidevaikuttaja.
  2. Kielteinen kuva matematiikasta alkaa muodostua tutkijatohtori Laura Tuohilammen väitöskirjan mukaan jo koulun alaluokilla (Tekniikka&Talous, 2018). Siis varsin nuorena.
  3. Matemaattisen osaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa (Professori Erno Lehtinen Ylen artikkelissa, 2018).

Scullyn vaikutus

Otetaan vertailun vuoksi toinen esimerkki. Vuonna 1993 alkanut Salaiset kansiot -televisiosarja esitteli toisessa pääosassa vielä tuolloin epätyypillisen hahmon: älykkään tiedenaisen, FBI-agentti Dana Scullyn (Gillian Anderson).

"Salaiset kansiot esitteli epätyypillisen hahmon: älykkään tiedenaisen, FBI-agentti Dana Scullyn."

Geena Davis Institute on Gender in Media on tutkinut Scullyn roolimallin vaikutusta ja todennut, että Scully-hahmo oli kokonaiselle yhdysvaltalaiselle sukupolvelle esimerkki siitä, että  matemaattis-luonnontieteellisen alan työpaikat ovat yhtä lailla mahdollisia myös naisille. Tutkimuksen mukaan puolet niistä naisista, joille sarjan Scully on tuttu, sanoivat hänen lisänneen heidän kiinnostustaan matemaattis-luonnontieteellistä alaa kohtaan. Alalla työskentelevistä naisista melkein kaksi kolmesta sanoi Scullyn olleen heille roolimalli. (Lisää tutkimuksesta: The Fast Company, 2018)

Niillä fiktiivisillä hahmoilla, joihin törmäämme esimerkiksi median välityksellä, on väliä.

Insinööri-Barbie

Takaisin case Barbieen: Vuonna 2010 Barbie sai uuden ammatin, joka herätti iloa myös nuken matikka-lauseita kavahtaneissa. Yleisöltä kysyttiin, mille uralle nuken pitäisi lähteä seuraavaksi ja ammatiksi valikoitui it-insinööri (Wired, 2010).

"Tarina antaa väärän kuvan it-insinöörin työstä ja asettaa Barbien jälleen kyvyttömään rooliin."

Ilo kuitenkin kuihtui nopeasti, sillä samana vuonna julkaistiin myös insinööri-Barbien tähdittämä lastenkirja, jossa Barbie avaa ammattiaan siskolleen: hän ei itse koodaa, vaan viilaa tietokonepelin ulkoasua – hänen ystävänsä Steven ja Brian koodaavat varsinaisen pelin. Kirjassa pojat myös pelastavat Barbien, kun tämän tietokoneeseen iskee virus. Kirjaa on kritisoinut muun muassa informaatiotutkimuksen professori ja koodari Casey Fiesler. Hän huomioi, että sen lisäksi että tarina antaa väärän kuvan it-insinöörin työstä, se myös asettaa virus-episodilla Barbien jälleen kyvyttömään, passiiviseen rooliin.

Kirjaan kohdistunut aiheellinen kritiikki sai Mattelin jälleen nöyräksi. Yritys pyysi anteeksi ja kertoi haluavansa kannustaa tyttöjä uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa (GeekWire, 2014).

Monipuolisia roolimalleja

Matikan sijaan shoppailun valitsevasta Barbiesta on kuljettu kivinen tie, ja nyt roolimalleiksi on onneksi tarjolla sellaisia hahmoja kuin Linda Liukkaan Ruby ja suursuosioon nousseen Frozen-elokuvan Elsa ja Anna (jotka hekin kannustavat koodaamaan). 

Jopa Barbie on ottanut opikseen. Jos Barbiella olisi LinkedIn-profiili, siinä komeilisi tänä päivänä yli 180 työtitteliä. Uusimpina ovat muun muassa robotti-insinööri ja pelikehittäjä, joka tällä kertaa osaa koodata itse (Slate, 2014). Mattel myös julkaisi Casey Fieslerin konsultoimana kirjan, jossa Barbie opettelee koodaamaan (aiheesta lisää Fieslerin artikkelissa). 

On tärkeää, että lapsille tarjotaan lokeroiden sijaan erilaisia roolimalleja ja esityksiä siitä, mitä kaikkea he voivat olla ja tehdä – ja että valinnanvara ei ole kytketty sukupuoleen. Näin saamme monipuolisen osajaajoukon myös tulevaisuuden työelämään.

06.09.2018
Aihealue: Tekniikka ja yhteiskunta
Avainsanat: osaaminen tekniikka