Hakuammuntaa

Ei pidä ihmetellä, jos Suomen talouspolitiikka vaikuttaa hakuammunnalta. Se on sitä.

Suomen kansantalouden kehitys sutii paikallaan jo kahdeksatta vuotta. Moni, tasavallan presidenttiä myöten, on osoittanut syyttävästi vuoden 2007 tuloratkaisuja, joilla esimerkiksi kunta-alan palkkoja nostettiin kahden ja puolen vuoden sopimuksella 12–13 prosenttia.

Olivatko työehtosopimusneuvottelijat vuonna 2007 molemmin puolin pöytää täysin vastuuttomia? Eivät, päinvastoin, kansantaloustilastojen mukaan Suomella meni lujaa. Bruttokansantuote oli kasvanut 5,5 prosenttia vuonna 2006.

Vuosia jatkuneen kansantalouden kasvun seurauksena Suomessa oli noussut vallalle ajatus, että oli korkea aika jakaa kasvun hedelmiä myös työntekijöille, etenkin julkisen sektorin pienipalkkaisille puurtajille, kuten kokoomuksen lanseeraamalle ”Sari Sairaanhoitajalle”.

Kauniit talousluvut olivat kuitenkin harhaa. Itse asiassa 5,5 prosentin bkt-kasvu oli vasta ennakkotieto, josta suli seuraavien kahden vuoden aikana pois neljännes. Todellisuudessa Suomen bkt kasvoi vuonna 2006 vain 4,1 prosenttia. Vuonna 2009 oltiin jo 8,3 prosenttia pakkasella, juuri kun vuoden 2007 työehtosopimukset alkoivat purra, ja suomalaisten nimellisansiot ja reaaliansiot nousivat 4 prosenttia.

"Monissa Suomen kilpailijamaissa on jo vuosia sitten siirrytty yritysten talous- ja palkkatietojen sähköiseen viranomaisraportointiin."

Perinteisesti työehtosopimusneuvotteluissa on sovittu, miten tulevien vuosien talouskasvu jaetaan. Vakaasti kehittyvässä taloudessa tämä oli mahdollista, mutta viime vuosina sekä Suomen että maailman talous on ollut jatkuvassa murroksessa.

Ennusteisiin ei voi enää luottaa. On kuvaavaa, että eräässä vaalipaneelissa entinen pääministeri Matti Vanhanen kertoi hallituksen joutuneen soittamaan satamiin saadakseen selville, miten vienti vetää. Ajantasaisia tilastoja ei yksinkertaisesti ollut.

Itse asiassa edes lähihistoriaan ei kannata luottaa. Tätä kirjoitettaessa Tilastokeskuksen tuoreimmat kansantalouden tunnusluvut ovat vuodelta 2012! Vuosien 2013 ja 2014 luvut ovat vasta ennakkotietoja. Viimeksi vuoden 2013 bkt-ennustetta korjattiin viime heinäkuussa. Lopulliset Suomen kansantalouden vuoden 2013 tunnusluvut julkaistaan helmikuussa 2016. Sen jälkeen meillä on siis tarvittavat tiedot vuoden 2014 työehtosopimusneuvotteluihin. Myös valtion vuoden 2014 talousarvion laatiminen voidaan silloin aloittaa luotettavien lukujen pohjalta.

Monissa Suomen kilpailijamaissa on jo vuosia sitten siirrytty yritysten talous- ja palkkatietojen sähköiseen viranomaisraportointiin. Tilastot valmistuvat reaaliajassa, ja kilpailijat ovat kyenneet vastaamaan maailmantalouden muutoksiin Suomea ketterämmin. Ei pidä ihmetellä, jos Suomen talouspolitiikka vaikuttaa hakuammunnalta. Se on sitä.

14.02.2016
Aihealue: Tekniikka ja yhteiskunta
Avainsanat: verotus työehtosopimus