Suomen teollisuus puhdistuu - mitä se tarkoittaa diplomi-insinöörille?

Osana Marinin hallituksen hallitusohjelmaa, Suomi on aikeissa saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii merkittäviä toimia kaikilta mahdollisilta tahoilta. Se on kuitenkin realistisesti saavutettavissa ja vieläpä siten, että Suomi kukoistaa taloudellisesti nyt ja erityisesti tulevaisuudessa. Tulevaisuuden rikkaudet luodaan puhtaan teknologian osaamisella. Eurooppa ja Suomi tulevat loistamaan näillä markkinoilla, koska ne panostavat voimakkaasti kestävään teknologiayhteiskuntaan.

Yksi hallitusohjelman keinoista hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on toimialojen tiekartat kohti hiilineutraaliutta. Käytännössä hallitus on pyytänyt teollisuudenaloja ja muita toimialoja hahmottamaan omaa polkuaan ja mahdollisuuksiaan kohti hiilineutraaliutta. Tämä ei tietenkään onnistu helposti ilman suomalaisen elinkeinoelämän myönteistä suhtautumista ilmastokriisin torjuntaan ja sen luomiin bisnesmahdollisuuksiin. Siitä olen kovin kiitollinen.

Tämä tiekarttatyö on pitkälti valmis ja päätösseminaarikin on jo pidetty. Tiekarttatyöselvitysten perusteella kaikki toimialat eivät näillä näkymin ennätä hiilineutraaliuden tavoitevuoteen 2035 riittävillä päästövähennyksillä, mutta päästövähennyspolut vuoteen 2050 menevät sentään kaikilla melko lähelle nollaa.

Mitä tämä kehitys tarkoittaa diplomi-insinööreille ja työmarkkinoille?

Hyvinvointiyhteiskunnan uudelleenrakentaminen päästöttömään versioon on erittäin työvoimaintensiivistä. Tämä ei liene kenellekään yllätys. Koska kyse on ennen kaikkea likaisen teknologian korvaamisesta puhtaalla teknologialla, tarkoittaa tämä paljon töitä insinöörikunnalle kaikilla toimialoilla ja kaikenlaisissa työtehtävissä. Monet saavat uusia uramahdollisuuksia ja mahdollisuuksia merkityksellisempään työhön maailmanpelastamisen parissa.

"Monet diplomi-insinöörit saavat uusia uramahdollisuuksia ja mahdollisuuksia merkityksellisempään työhön maailmanpelastamisen parissa."

jussi-pekka teini

Samaan aikaan kun muutoksen myötä on kova tarve uudenlaiselle osaamiselle, moni tänä päivänä relevantti osaaminen vanhenee nopeasti. Ainakaan omaan silmään ei minkään toimialan tiekartoista sattunut analyysiä osaavan työvoiman saatavuudesta. Se muodostuukin helposti pullonkaulaksi suotuisalle kehitykselle. Erityisesti siksi, että hiilineutraali kiertotalous on nykyjärjestelmään nähden mittaluokkaa kompleksisempi yhteiskunta, jonka sisäistämistä helpottaisi monen vuoden kypsyttely alan opinnoissa. Osaamistarpeet voivat muuttua niin merkittävästi, että osan työvoimasta on syytä palata hetkeksi keskittymään uuden oppimiseen.

Nostan tässä muutaman esimerkin osaamisista, joiden kysynnässä tulee todennäköisesti hurja nousu. Lista ei ole mitenkään kattava, mutta näistä saa hieman osviittaa kokonaiskuvasta.

  • Sähköntuotanto: valtava määrä uutta puhdasta sähköntuotantokapasiteettia, joka painottunee tuulivoimaan ja toivottavasti myös uuteen ydinvoimaan esimerkiksi SMR-voimaloiden muodossa
  • Lämmöntuotanto: polttoon perustumattomat ratkaisut, erityisesti geoterminen energia ja maalämpö
  • Rakentaminen: uudisrakentamisessa vähäpäästöiset ratkaisut eli betonia ja terästä korvaavat materiaalit (kunnes teräksentuotanto puhdistuu). Vanhoissa rakennuksissa energiatehokkuusremontit.
  • Liikenne: Biopolttoaineiden tuotanto ja näiden jakeluverkko sekä sähköautojen latausasemien rakentaminen
  • Teollisuus: toimialakohtaiset tuotantoprosessien uudistamisratkaisut

Nyt on hyvä hetki istahtaa pohtimaan onko omalla osaamisella annettavaa hiilineutraalissa hyvinvointiyhteiskunnassa. Mikäli omat uranäkymät huolettavat, kannattaa pistää töpinäksi ja aloittaa osaamisensa täydentäminen tulevaisuudenkestäväksi. Mainioita joustavia oppimiskanavia löytyy runsaasti myös verkosta.

29.06.2020
Aihealue: Osaaminen
Avainsanat: koulutus osaaminen