Hiilineutraaliksi asiantuntijaorganisaatioksi, osa 4: päästöjen kompensointi

Tehtyäsi kaikkesi päästöjen välttämiseksi ja vähentämiseksi jäljelle jää mitä todennäköisimmin vielä rutkasti päästöjä. Hiilineutraaliutta ei käytännössä ole mahdollista saavuttaa ilman päästöjen kompensointia.

Aiemmissa blogikirjoituksissa olemme tutustuneet päästöjen laskentaan, todentamiseen ja vähentämiseen. Tällä kertaa tutustumme viimeiseen vaihtoehtoon eli päästöjen kompensointiin. 
 
Aivan ensimmäisenä on syytä palauttaa mieleen päästöjen vähentämisen hierarkia: 

  1. Vältä, eli älä tuota päästöjä jos mahdollista. Esimerkiksi laivalla järjestettävän kokouksen sijaan voit järjestää kokouksen maissa jolloin vältät risteilyn päästöt.
  2. Vähennä välttämättömistä päästöistä niin paljon kuin mahdollista. Esimerkiksi jos järjestät kokouksen laivalla koska osana kokousta aiotte vierailla Tukholmassa tapaamassa arvovaltaisia paikallisia, valitse laivaksi LNG-laiva joka tuottaa samalla matkalla vähemmän päästöjä.
  3. Kun kaikki välttämis- ja vähentämistoimenpiteet on tehty, kompensoi jäljellä olevat päästöt. 

Tehtyäsi kaikkesi päästöjen välttämiseksi ja vähentämiseksi jäljelle jää mitä todennäköisimmin vielä rutkasti päästöjä. Päästötön elämä kun ei ole vielä tänä päivänä oikein mahdollista, tarkasteli asiaa sitten yksilö- tai organisaatiotasolla. Hiilineutraaliutta ei käytännössä ole mahdollista saavuttaa ilman päästöjen kompensointia. 
 
Kompensointi tarkoittaa karkeasti sitä, että itse tuotetut päästöt hyvitetään vähentämällä saman verran päästöjä jossain muualla. Näitä päästöjen vähentämisen palveluita on tarjolla mielin määrin. Päästövähennysvaihtoehtoja on tarjolla muun muassa uudelleenmetsityksen, tuuli- ja aurinkovoimaloiden sekä kehittyviin maihin vietävien vähäpäästöisten liesien muodossa. Kompensointi voi olla vapaaehtoisuuteen tai pakollisuuteen perustuvaa. Tässä tekstissä käsitellään vapaaehtoisperustaista kompensointia.
 
Päästöjen kompensointi on melko poleeminen aihe, ja nähdäkseni ihan syystäkin. Kompensoinnin perustana toimii päästövähennysyksikkö, joka edustaa 1 tCO2e päästövähennystä. Kompensointi on siis hilidioksidiekvivalenttien tonnikauppaa. 
 
Kriteerit päästöyksiköiden tuottamiselle ovat:

  • Lisäisyys: onko päästövähennys sellainen, että se ei olisi tapahtunut ilman kompensaatiomaksua? Vain tällöin voidaan puhua lisäisestä päästövähennyksestä, joka on kompensoinnin ansiota. 
  • Pysyvyys: kuinka pitkään päästövähennyksen luvataan olevan voimassa? Tämä liittyy esimerkiksi uudelleenmetsitetyn alueen suojeluun tai tuulivoimalan elinkaareen. 
  • Mitattavuus: kuinka paljon päästöt vähenevät ja onko mittatarkkuus riittävä? 
  • Verifiointi: onko ulkoinen taho verifioinut päästövähennyksen? 

TEKin vuosittaiset päästöt viime vuonna olivat noin 761 tCO2e. Jos menisimme hiilineutraaliuden tavoittelussa siitä mistä aita on matalin, ostaisimme vain 761 päästövähennysyksikköä josta maksaisimme luokkaa 10 €/kpl eli meille hiilineutraalius maksaisi noin 7610 € vuodessa. Vaikka tämäkin on iso raha, niin esimerkiksi yritykselle, jonka liikevaihto huitelee miljoonissa, se on todella maltillinen summa. 
 
Yksi kompensointiin liittyvistä haasteista onkin sen erittäin matala hinta, jonka myötä päästöjen vähentämisen hierarkiaa ei välttämättä viitsitä noudattaa. Kompensointia voi helposti väärinkäyttää välineenä oikeuttaa itselleen välttämisen ja vähentämisen vaivan. 
 
Toisekseen suuri osa kompensaatiomarkkinoiden tuotteista on vaikuttavuudeltaan kyseenalaisia. Kompensoinnin ajatus noudattaa hyvin kustannustehokkuuden periaatetta eli päästövähennys tehdään siellä missä se on halvinta, mutta jos vaikuttavuudesta ei voi mennä takuuseen, päästöt eivät välttämättä vähene. 
 
Kuluttajalle kompensaatiomarkkina vaikuttaa helposti sekavalta enkä itsekään väitä olevani millään tavalla aiheen asiantuntija. Siksi yleensä vältän ottamasta vahvaa kantaa siihen mitä kompensointivaihtoehtoja kannattaisi suosia. Olen ottanut tavoitteekseni löytää muutaman kompensointipalvelun, joiden mekanismit ymmärrän edes siinä määrin että saan itseni vakuutettua mekanismin vaikuttavuuden olevan edes sinne päin sitä mitä luvataan. Hyviä vaihtoehtoja onkin löytynyt mutta emme ole vielä TEKissä aloittaneet päästöjen kompensointia: meillä on vielä iso työ tehtävänä välttämisen ja vähentämisen kanssa.
 
Vaikka juuri totesin etten mielelläni ota kantaa mikä kompensointipalvelu kannattaa valita, haluan kuitenkin jakaa muutaman vaihtoehdon joiden kautta aiheeseen voi lähteä perehtymään itse. Lisää vaihtoehtoja löydät helposti itse jos mikään näistä ei tunnu houkuttelevalta.

  • Tunnetuin kompensointipalvelu lienee WWF:n Gold Standard ja toinen vastaava tunnettu palvelu on Verran VCS. Suomesta löytyy lukuisia palveluntarjoajia jotka myyvät näitä päästövähennyksiä palveluna. 
  • Kotimainen CO2esto-palvelu mitätöi päästöoikeuksia EU:n päästökaupassa
  • Toinen kotimainen vaihtoehto on Fortumin Puro-palvelu, jossa huutokaupataan kolmeen hiilensidontamekanismiin perustuvia päästövähennyksiä

Listalta jäi varmasti pois lukuisia keskeisiä palveluita, niin kotimaisia kuin ulkomaisia. Listan ei ole tarkoituskaan olla kattava vaan tarjota jokusen vaihtoehdon jotka ovat saaneet omassa tähänastisessa tarkastelussani mielenkiintoni heräämään ja jotka vaikuttavat lupaavilta päästöyksiköiden kriteerien täyttämisessä. 
 
TEK tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2022. Ensi vuonna saamme vähennettyä päästöjämme ainakin 16 % jo tehtyjen päätösten pohjalta. Vuoteen 2022 mennessä saamme toivottavasti jo useamman kymmenen prosentin päästövähennykset aikaiseksi, mutta arvelen että hiilineutraaliutemme tulee perustumaan ainakin ensimmäisinä vuosina voittopuolisesti kompensointiin. Välttämis- ja vähentämistyötä emme silti aio unohtaa.
 
Tähän päättyy blogisarjamme vinkeistä kohti hiilineutraalia asiantuntijaorganisaatiota. Toivottavasti olet kokenut tekstit hyödylliseksi ja innostunut edistämään oman organisaatiosi hiilineutraaliutta. Olethan yhteydessä jos sinulla on aiheesta mitään kysyttävää tai ajatuksia joita haluat jakaa.
 
Katso myös Janne Kärjen (CO2esto) puheenvuoro ja esityskalvot päästöjen kompensoinnista Technology for Climate -seminaarissa sekä professori Markku Ollikaisen puheenvuoro Lentomatkustamisen vähentämien ja ilmastokompensaatiot -keskustelusta (alkaa noin ajassa 1h 44 min). 

Tämä blogisarja käsittelee TEKin tapaa lähestyä hiilineutraaliutta. Me tekkiläiset olemme päättäneet tehdä toiminnastamme hiilineutraalia vuoteen 2022 mennessä. Toivomme esimerkkimme kirvoittavan muitakin organisaatioita tavoittelemaan hiilifiksumpaa toimintaa, olivat ne sitten järjestöjä, julkisia tai yksityisiä organisaatioita.

 

20.12.2019
Aihealue: Tekniikka ja yhteiskunta
Avainsanat: ilmastonmuutos