Uusi kasvu syntyy investointien lisäämisestä, ei veronkorotuksista

Miten Suomi jatkaa tästä eteenpäin? Tämä on tärkein kysymys huhtikuussa käytävässä hallituksen puoliväliriihessä, jossa päätetään julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025. Itse ajattelen, että riihessä on välttämätöntä katsoa muutamaa vuotta pidemmälle. Tarvitaan selkeä näkymä tulevaan. Kasvu on löydettävä kestävältä pohjalta.

Koronavuosi on ollut inhimillinen tragedia. Samalla se on kurittanut valtion kassaa ja asettanut Suomen julkisen talouden kovan paineen alle. Valtion on ollut välttämätöntä lähteä tukemaan yrityksiä ja vaikeuksiin joutuneita kuntia. Velkaa on otettu monin paikoin välttämättömiin kohteisiin, mutta tosiasia on, että velkaantuminen on ollut ennennäkemätöntä.

Miten Suomi jatkaa tästä eteenpäin? Tämä on tärkein kysymys huhtikuussa käytävässä hallituksen puoliväliriihessä, jossa päätetään julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025. Itse ajattelen, että riihessä on välttämätöntä katsoa muutamaa vuotta pidemmälle. Tarvitaan selkeä näkymä tulevaan. Kasvu on löydettävä kestävältä pohjalta. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa eurojen laittamista sellaisiin asioihin, joiden voidaan odottaa tuovan verotuloja ja talouskasvua Suomeen. Tutkimukseen, innovaatioihin ja koulutukseen satsaaminen tuo kasvua ja samalla hyvinvointia koko maahan. Tämä on Suomen menestysresepti.

Yksi konkreettinen panostus, joka hallitukselta tarvitaan kehitysriihessä, on tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kasvattaminen 150 miljoonalla eurolla vuositalolla. Tämä panostus tarvitaan, jossa Suomella on mahdollisuus saavuttaa tki-investointien neljän prosentin osuus bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Pekka Ala-Pietilän työryhmä ilmaisi alkuvuodesta huolensa, että yli kymmenen vuotta kestänyt heikon kasvun kausi jatkuisi Suomessa. Työryhmän viestiin investointihalukkuuden lisäämisestä on helppo yhtyä. Tarvitsemme uusia investointeja ja rohkeutta satsata tulevaan. On pohdittava, voisiko vaikkapa Viron tyylinen yhteisöveromalli, jossa yritykset maksavat veroa vain silloin, kun yhtiöstä nostetaan voittoja ulos, olla juuri kriisin jälkeiseen aikaan sopiva väline. Vaihtoehtoja pitää punnita tarkkaan.

Keskeistä on myös se, kuinka julkista taloutta aiotaan tulevina vuosina hoitaa. Hallituksessa tehtävät päätökset eivät saa estää eivätkä haitata tulevaa kasvua. Nyt ei pidä pyrkiä nopeisiin julkisen talouden korjausliikkeisiin työn verotusta nostamalla. Se olisi myrkkyä koko talouden kehitykselle. Veronkorotuksilla ei myöskään houkutella Suomeen kansainvälisiä osaajia, joita tarvitsemme uusien innovaatioiden synnyttämiseksi ja osaamisvajeiden paikkaamiseksi.

Tulevat pari vuotta voivat olla suomalaiselle elinkeinoelämälle ja työelämälle suurta muutoksen aikaa. Haluan ajatella, että pandemian aiheuttama kriisi saa meidät myös uudistumaan, nopeammin kuin olisimme tehneet ilman sitä.

Tarvitsemme paitsi yrittäjyyden henkeä myös konkreettista tukea kasvaville aloille. Koronan vuoksi myönnettävissä yritystuissa ja muussa julkisessa tuessa tulisi arvioida yritysten tulevaisuuden kasvumahdollisuudet. Paukkuja tulisi kohdentaa erityisesti teknologiapainotteisille yrityksille, joilla on potentiaalia suunnata toimintaansa myös vientiin. Vientivetoisessa Suomessa kasvuyritysten menestys on avainkysymys.

13.04.2021
Aihealue: Tekniikka ja yhteiskunta
Avainsanat: innovaatio