Paikallinen sopiminen tuo tärkeitä joustoja, muttei ratkaise matalaa työllisyysastetta

Puhuttaessa paikallisesta sopimisesta olisi tarpeellista sanoa ääneen, mitä kukin sillä tarkoittaa. On rehtiä sanoa suoraan, jos sopimisella tarkoitetaan mahdollisuutta neuvotella matalampia palkkoja. Sen myötä Suomen talouden tila ei kohene eikä asiantuntijuus kasva.

Mahdollisuus sopia paikallisesti on tärkeä lisä toimivaan suomalaiseen työmarkkinajärjestelmään. Tästä vallitsee hyvä yhteisymmärrys työnantaja- ja työntekijäpuolen välillä sekä myös laajemmin yhteiskunnassa.

Tervehdin lämmöllä paikallisen sopimisen tarjoamia mahdollisuuksia. Toivon, että paikallisesti onnistutaan sopimaan joustoista, jotka auttavat yritystä selviämään nopeasti lisääntyneistä tilauksista tai vaihtoehtoisesti heikommasta suhdanteesta. Kaikki voittavat, kun asiat neuvotellaan tasapuolisesti ja reilusti.

Monissa puheissa paikallisesta sopimisesta on tehty taikaluoti, jonka uskotaan ratkaisevan kansantalouden ongelmat ja parantavan roimasti työllisyyttä. Kunpa näin olisikin.

Puhuttaessa paikallisesta sopimisesta olisi tarpeellista sanoa ääneen, mitä kukin sillä tarkoittaa. On rehtiä sanoa suoraan, jos sopimisella tarkoitetaan mahdollisuutta neuvotella matalampia palkkoja. Sen myötä Suomen talouden tila ei kohene eikä asiantuntijuus kasva. Me emme kaipaa lisää pienipalkkaisia työpaikkoja, vaan hyvin palkattuja asiantuntijatehtäviä, joissa alansa parhaat työntekijät tekevät tulosta. Heidän osaamisensa kautta pyöritetään vientiteollisuutta ja Suomen talouden rattaita.

Julkisessa keskustelussa paikallinen sopiminen näyttäytyy hyvänä keinona työllisyysasteen nostoon ja työllisyyden kasvuun. Tämä ajatus jää valitettavan usein ilmaan eikä väittämän taakse ole tarjolla tutkittuja lukuja eikä yhteistä ymmärrystä kasvun synnystä.

Työllisyyden parantamisessa on katse käännettävä suomalaisten koulutustason nostamiseen. Ilman toisen asteen tutkintoa olevien työikäisten (25–64-vuotiaiden) työllisyysaste oli 55 prosenttia tuoreimpien lukujen mukaan (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 2017). Vastaava luku korkea-asteen suorittaneilla oli 86 prosenttia.

Toimivin tapa nostaa suomalaisten työllisyysastetta on panostaa perusasteen varassa olevien ihmisten kouluttamiseen. Marinin hallituksen päätös oppivelvollisuusiän pidentämisestä tähtää tämän ongelman ratkomiseen. Toivottavasti uudistus poikii tuloksia.

Koulutustason nostaminen, innovaatio- ja tutkimustoimintaan panostaminen ja laadukas korkea-asteen koulutus ovat edelleen tärkeimpiä keinoja Suomen menestymiseen. Toimiva työmarkkinajärjestelmä on tehokkaimmillaan silloin, kun sekä joustaa että tuottaa hyvinvointia eri osapuolille. Tämä on ensiarvoisen tärkeää myös tulevina vuonna.

10.02.2021
Aihealue: Työelämä
Avainsanat: osaaminen