Hyvä isä,

Puhuttelen sinua nyt isänä. Olen itsekin isä.

Kun oma tyttäreni syntyi 21 vuotta sitten, elin kiireisiä työvuosia. Tein pitkää päivää, matkustin paljon ja pidin tärkeänä meriittinä, että voin edetä urallani. Ajattelin myös, että se toisi jatkossa taloudellista turvaa perheelleni.

Koitin olla kotona aina kun mahdollista. Jäin kuitenkin paljosta paitsi. En ollut paikalla, kun lapseni otti ensimmäisiä askeleitaan tai oppi pitämään lusikkaa kädessä. Onneksi minulla on ollut mahdollisuus rakentaa läheinen suhde lapseeni, joka on nykyisin upea nuori nainen. Olen hänestä valtavan ylpeä. Vauva- ja taaperovuosia en tule kuitenkaan koskaan saamaan takaisin.

Me suomalaiset isät emme hoida rooliamme kovin hyvin. Peräti 25 prosenttia isistä ei käytä ollenkaan vanhempainvapaita – siis ei päivääkään. Isäkiintiötä hyödyntää alle puolet isistä, eli on kotona lapsen kanssa niin, että äiti on töissä. Tilanne ei ole millään tapaa tyydyttävä tai tasa-arvoinen. Muissa Pohjoismaissa isät kantavat paljon suuremman hoivavastuun ja ovat enemmän läsnä hoivan jakamisessa. Meillä on Suomessa kirittävää.

Vetoan sinuun, isä. Hyödynnä mahdollisuuttasi viettää arvokasta aikaa kotona lapsesi kanssa. Aseta teidän yhteinen aikanne muiden asioiden edelle.

Valinnoilla, joita teemme on vaikutuksia tulevaan sukupolviin, työkavereihimme sekä toisiin isiin.

Hyvää isänpäivää!

Jari

08.11.2019
Aihealue: Tekniikka ja yhteiskunta
Avainsanat: isyysvapaa perhevapaa