Muutosturva rakentaa siltaa työelämän murroksessa

Koronakeväänä usean kodin ja työpaikan kahvihuoneesta on kuulunut keskustelua oman tai läheisen työpaikasta. Mitä tehdä, jos työt loppuvat? Miten minimoida työttömyyden kesto ja päästä nopeasti uuteen työhön? Pitääkö omaa osaamista päivittää?

Työelämän muutostilanteita varten lakiin on säädetty erillinen toimintamalli, muutosturva, jolla pyritään minimoimaan työntekijälle työttömyydestä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Muutosturvan tarkoituksena on reagoida heti tehokkaasti työttömyyden uhkaan, sillä työttömyyden pitkittyessä työllistyminen usein hankaloituu.

"Työntekijän kannalta muutosturvassa ensivaiheessa keskeistä on palkallinen vapaa, jonka hän voi käyttää uuden työn etsimiseen."

Työntekijän kannalta muutosturvassa ensivaiheessa keskeistä on palkallinen vapaa, jonka hän voi käyttää uuden työn etsimiseen. Tämän lisäksi muutosturvan piirissä olevalla on oikeus TE-toimiston kanssa laadittavaan työllistymissuunnitelmaan ja siinä sovittuihin palveluihin: tällä varmistetaan palvelutarpeen tunnistaminen ja palvelujen oikea kohdistaminen. Näiden lisäksi muutosturvaan kuuluu aina myös työnantajan tehostunut tiedotusvelvollisuus ja jos kyseessä on isompi, yt-lain piirissä oleva työnantaja, myös erikseen henkilöstön kanssa tehtävä muutostilanteiden toimintasuunnitelma.

Käytännön muutosturva määräytyy sen mukaan, kuinka pitkään työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa, kuinka paljon työnantajalla on työntekijöitä ja mitä asiasta on osapuolten välillä tai esimerkiksi työehtosopimuksessa sovittu. Laajimmillaan muutosturvaan kuuluu edellä kerrotun lisäksi myös työnantajan velvollisuus tarjota irtisanomalleen työntekijälle pääsy työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen tämän kustantamana sekä työterveyshuollon palvelut vielä kuusi kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisen jälkeen.

Työllistymisvapaa: Mitä ja kenelle?

Työntekijällä on aina oikeus irtisanomisaikana työllistymisvapaaseen, jos työnantaja irtisanoo tämän työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla tai saneerausmenettelyn yhteydessä. Työllistymisvapaa tarkoittaa työntekijän irtisanomisajan aikaista palkallista vapaata, jonka työntekijä voi käyttää työnhakuun, työllistymissuunnitelman tekoon tai muihin siinä sovittuihin toimenpiteisiin. Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan ollen 5 – 20 päivää.

"Työllistymisvapaa tarkoittaa työntekijän irtisanomisajan aikaista palkallista vapaata, jonka työntekijä voi käyttää työnhakuun, työllistymissuunnitelman tekoon tai muihin siinä sovittuihin toimenpiteisiin."

Työllistymisvapaan voi pitää useammassa osassa, joko kokonaisina työpäivinä tai työpäivän osina ja vapaan pitämisestä on ilmoitettava työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista. Työnantaja ei voi evätä työllistymisvapaan antamista kuin poikkeuksellisesti silloin, jos sen pitämisestä aiheutuisi työnantajalle merkittävää haittaa.

Valmennus, koulutus ja työterveyshuolto

Oletko työskennellyt työnantajasi palveluksessa yhtäjaksoisesti ennen työsuhteen päättymistä vähintään viisi vuotta ja onko työnantajasi palveluksessa säännöllisesti vähintään 30 henkilöä? Jos vastaus on kyllä, muutosturvan sisältö laajenee. Tässä tilanteessa työnantajan tulee nimittäin tarjota tuotannollisen tai taloudellisen syyn perusteella irtisanomalleen henkilölle myös tilaisuus osallistua työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Koulutus tai valmennus tulee järjestää kahden kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä ja sen tulee vastata arvoltaan vähintään työntekijän yhden kuukauden palkkaa. Jos työntekijän kanssa samassa toimipaikassa työskentelevien keskimääräinen kuukausiansio on tätä suurempi, arvon tulee vastata sitä.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä itse hankkii koulutuksen tai valmennuksen ja työnantaja vain kustantaa tämän – pääasia on, että koulutus tai valmennus järjestyy. Koulutuksen tai valmennuksen tarjoamisen velvoite on nimittäin työnantajalle pakottava: jos työnantaja tämän laiminlyö, sen on maksettava työntekijälle tätä vastaava korvaus.

Työnantajan, jolla on velvollisuus tarjota irtisanomalleen työntekijälle koulutusta tai valmennusta, tulee tarjota irtisanomalleen työntekijälle myös aiemman tasoiset työterveyshuollon palvelut vielä puolen vuoden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä.

Mikä on sitten TE-toimistojen rooli?

Muutosturvan piiriin kuuluvalla on oikeus myös TE-toimiston palveluihin ja erityisesti yhteistyössä TE-toimiston kanssa tehtävään henkilökohtaiseen työllistymissuunnitelmaan. Työllistymissuunnitelmassa sovitaan yksilöllisesti työntekijä työnhausta ja sen tavoitteista sekä muun muassa niistä työllistymistä edistävistä palveluista, joilla edistetään parhaiten työnhakijan pikaista ja pysyvää työllistymistä uuteen työpaikkaan.

"Muutosturvan piiriin kuuluvalla on oikeus myös TE-toimiston palveluihin ja erityisesti yhteistyössä TE-toimiston kanssa tehtävään henkilökohtaiseen työllistymissuunnitelmaan."

Kun työllistymissuunnitelma on laadittu, työntekijällä on työttömäksi jäätyään oikeus saada työttömyysetuutensa korotettuna suunnitelmassa sovittujen palvelujen ajalta. Korotus maksetaan ansiopäivärahaa saaville korotettuna ansio-osana ja Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaville kiinteän suuruisena korotusosana. Yhteensä korotusosaa tai korotettu ansio-osaa voidaan maksaa enintään 200 päivältä. Aiemmin työttömyysturvaan oli mahdollista saada myös erillinen muutosturvalisä, mutta sen maksaminen lakkautettiin v. 2014.

TE-toimiston palveluihin kuuluu työllistymissuunnitelman sekä yleisen ohjauksen ja neuvonnan lisäksi myös suora tuki työnhausta ja työn vastaanottamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen. Jos siis työntekijä hakee aktiivisesti työtä ja tästä aiheutuu hänelle kustannuksia esim. työhaastatteluun osallistumisen takia, TE-toimisto voi osallistua näiden kustannusten korvaamiseen.

Työnhakijoita halutaan myös kannustaa hakemaan ja vastaanottamaan töitä kauempaakin maksamalla tähän tarkoitukseen laadittua liikkuvuusavustusta. Liikkuvuusavustuksen määrä on vakio (tänä vuonna 33,66 euroa päivässä). Liikkuvuusavustuksen maksaa joko työttömyyskassa tai Kela ja sen ehtona on vähintään kaksi kuukautta kestävän työn vastaanottaminen, jossa päivittäinen työmatka kestää yli 3 tuntia (osa-aikatyössä 2 tuntia). Liikkuvuusavustusta voidaan maksa myös lomautetulle, jos hän ottaa lomautusaikana vastaan uuden työn.

Koronatilanteesta johtuen liikkuvuusavustukseen on myös tehty määräaikaisia muutoksia, jonka mukaan liikkuvuusavustusta voi saada, jos henkilön edestakainen työmatka päivässä kestää yli 2 tuntia tai jos hän muuttaa työn perässä vastaavalta etäisyydeltä. Muutos on voimassa 12.6.–31.10.2020.

Onko muutosturva vain irtisanottujen oikeus?

Hieman kärjistäen sanottuna, on. Muutosturva laajimmin ymmärrettynä soveltuu lähinnä tilanteeseen, jossa työnantaja irtisanoo työntekijöitään tuotannollisella tai taloudellisella perusteella. Tämä jättää siis muutosturvan ulkopuolelle useita muita työelämän muutostilanteita, kuten lomautuksia ja henkilöperusteisia irtisanomisia. Myös jos henkilön työsuhde päättyy yhteisestä sopimuksesta, muutosturvasta ja työnantajan velvollisuuksista tulee lähtökohtaisesti sopia erikseen. Melko tavanomaista onkin, että työsuhteen päättösopimusten yhteydessä sovitaan esimerkiksi siitä, että työnantaja tarjoaa osana työsuhteen päättämispakettia työntekijälle esimerkiksi erillisen rekrytointi- tai outplacement koulutuksen.

Entä sitten lomautetut? Valitettavasti lomautettujen osalta muutosturvan toimintamalli ei tällä hetkellä sovellu. Aiemmin sellaiset lomautetut, joiden lomautus oli kestänyt vähintään 180 päivää, kuuluivat muutosturvan piiriin. Tällä hetkellä näin ei kuitenkaan ole. Koronatilanteen myötä tähän onkin muodostunut epäkohta, jota lainsäätäjän voisi olla syytä pohtia. Vähintäänkin siten, että jos lomautuksen kesto muodostuu pitkäksi, työntekijälle tulisi taata yhtä tehokkaat ja kannustavat palvelut uuden työn etsimiseen tai oman työmarkkina-arvon päivittämiseen.

30.06.2020
Aihealue: Työelämä
Avainsanat: muutosturva