Mitä työpaikoilla on tiedettävä koronaviruksesta?

Koronavirus vaikuttaa nyt merkittävästi yhä useamman työhön ja arkeen. Ylempien toimihenkilöiden osalta tilanne on erityisen akuutti, sillä heidän tekemäänsä työhön sekä muuhun elämään kuuluu usein paljon matkustelua sekä kansainvälisiä kontakteja.

TEK on koonnut alle muutamia koronavirukseen liittyviä keskeisiä asioita, joita työpaikoilla kannattaa nyt ottaa huomioon.

1. Seuraa tilannetta
Koronaviruksen leviäminen sekä sen vaikutukset joudutaan arvioimaan nyt päivittäin. Jokaisessa kodissa ja työpaikalla tulisikin nyt seurata tarkasti viranomaisten antamia ohjeita ja suosituksia esimerkiksi tilaisuuksien järjestämiseen tai ulkomaille matkusteluun liittyen.

Ajantasaista tietoa löytyy muun muassa THL:n, Ulkoministeriön ja Kelan nettisivuilta

2. Mistä toimeentulo jos sairastuu tai joutuu karanteeniin?
Jos työntekijä sairastuu koronavirukseen, työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen pätee normaalit säännöt palkanmaksusta työkyvyttömyysajalta. Jos viranomainen (eli esim. kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri) on määrännyt työntekijän jäämään pois töistä koronavirukseen liittyvän eristämisen tai karanteenin takia, työntekijän pitää ilmoittaa asiasta välittömästi työnantajalle.

Työnantaja voi joissain tapauksissa maksaa työntekijälle palkkaa karanteenin ajalta. Jos palkanmaksuvelvollisuutta ei ole, Kela korvaa poissaolon palkan tartuntatautipäivärahalla. Oikeus tartuntatautipäivärahaan on myös silloin, kun alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja joutuu olemaan poissa työstään sen takia, että lapsi on määrätty jäämään kotiin karanteenin ajalle. Tartuntatautipäiväraha on täysimääräinen korvaus työntekijän ansionmenetyksestä.

Päiväraha määräytyy sen palkan mukaan, jonka työntekijä olisi saanut, jos hän olisi ollut töissä. Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa, joten oikeus päivärahaan alkaa ensimmäisestä poissaolopäivästä lukien.

Päivärahan maksamista varten Kela tarvitsee työnantajan selvityksen ansionmenetyksestä. Jos työnantaja maksaa palkkaa työntekijänsä karanteenin ajalta, työnantaja voi itse hakea tartuntatautipäivärahan Kelasta. Tartuntautipäivärahaa maksetaan vain niiltä päiviltä, jolloin työntekijä ei ole voinut tehdä töitä karanteenin tai eristyksen takia. Kela ei siis maksa päivärahaa ei esimerkiksi loman ajalta eikä sellaisista tehtävistä, joissa työt voidaan tehdä etätyönä.

Etätyö on kuitenkin lähtökohtaisesti työtä siinä missä muukin työ eli jos työntekijä jää työnantajan kanssa näin sovittuaan varmuuden vuoksi kotiin tekemään etätöitä, työnantajalla on tällöin normaali palkanmaksuvelvollisuus.

3. Koranavirus ja matkustaminen
Kun työntekijän työhön tai vapaa-aikaan liittyy matkustelua tai oleskelua ulkomailla, asia ei ole ihan yhtä yksiselitteinen. Jos työntekijä on asetettu karanteeniin loma- tai muun vapaa-ajan matkan aikana eikä hän näin ollen pääse palaamaan loman päättymisen jälkeen töihin, työnantajalla ei ole poissaolon ajalta palkanmaksuvelvollisuutta.

Jos sen sijaan viranomaisen päätös karanteenista on tehty työntekijän työmatkan aikana, työnantajan tulee maksaa työntekijälle karanteenin ajalta palkkaa. Kela ei myöskään lähtökohtaisesti maksa työmatkan ajalta tartuntautipäivärahaa, jos henkilö on asetettu karanteeniin tai eristämiseen matkustaessa muussa kuin EU-maassa. Mikäli kyse on EU-maasta, päivärahaa voidaan maksaa.Karanteenista tai eristyksestä tarvitaan tällöin todistus sellaiselta lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä näitä rajoituksia kyseisessä maassa.

Jos työntekijä tekee epidemia-aikana matkoja ulkomaille, työnantajan ja työntekijän kannattaa tarkistaa lisäksi nyt matkavakuutusten olemassaolo sekä sen ehdot. Lisäksi matkalippuja varatessa kannattaa jo ennalta selvittää lippujen peruuttamiseen tai vaihtamiseen liittyvät ehdot.

4. Koronaviruksen vaikutus työsuhdekysymyksiin
Työpaikoilla on muutenkin nyt syytä seurata hyvin herkästi viranomaisten antamia ohjeita esimerkiksi matkustamiseen liittyen. Jos Ulkoministeriö on kieltänyt tietylle alueelle matkustamisen, työntekijän pitää voida kieltäytyä sinne matkustamisesta.

Lähtökohtaisesti työnantajan direktio-oikeus ulottuu kuitenkin vaan työntekijän työaikaan. Näin ollen vapaa-ajalle kohdistuviin työnantajan matkustamiseen liittyviin määräyksiin on lähtökohtaisesti syytä suhtautua pidättyväisesti.

Jokainen tapaus tulee kuitenkin tutkia sen yksityiskohdat huomioon ottaen eli tarvittaessa asiasta kannattaa pyytää liitolta tulkinta-apua. Jos työntekijä ei voi tehdä työtään esim. karanteeniin asettamisen takia, tämä ei voi muodostaa työnantajalle laillista oikeutta irtisanoa työsuhde.

Työntekijän tulee kuitenkin muistaa ilmoittaa työnantajalle mahdollisesta karanteenista tai muusta poissaolosta sekä myös muista työn tekemiseen liittyvistä muutoksista heti niiden ilmettyä. Muut kevään mittaan esille nousevat asiat voivat liittyä esimerkiksi vuosilomien kertymiseen koronavirukseen liittyvän poissaolon ajalta tai esimerkiksi siihen tilanteeseen, jossa työnteko työpaikalla on estynyt kokonaan koronaviruksesta johtuvasta syystä. Myös näiden osalta kannattaa tarvittaessa olla yhteydessä liiton neuvontaan.

5. Hyvä hetki tarkistaa työpaikan käytännöt yhdessä kuntoon
Jos matkustamista tai massatapahtumiin osallistumista on mahdollista välttää tai siirtää esimerkiksi kokouksia pidettäväksi vaikkapa etäyhteydellä, viimeistään nyt on hyvä hetki pohtia uusien käytäntöjen käyttöön ottamista. Samassa yhteydessä voi olla syytä varautua jo epidemian pitkittymiseen laatimalla esimerkiksi henkilöstön kanssa etätyösopimuksia tai käymällä läpi muuta asiaan liittyvää ohjeistusta.

Samalla on hyvä myös tarkistaa ja nostaa esiin työterveyshuollon ohjeet ja neuvot sekä muistuttaa jokaisen vastuuta ja roolia epidemian leviämisen hillitsemisessä. Maalaisjärki, hyvän käsihygienian korostaminen sekä toimivat käytännöt etätyöhön ja poissaolojen ilmoittamiseen liittyen ovat nyt kullanarvoisia jokaisella työpaikalla.

10.03.2020
Aihealue: Työelämä
Avainsanat: työhyvinvointi sairaus