1995

1995


Matti Linko, Esko Pajunen, Jukka Kronlöf, Heikki Lommi
Secondary fermentation in the brewery process based on yeast immobilisation technology
Matti Linko, Esko Pajunen, Jukka Kronlöf, Heikki Lommi
“Me koulutimme hiivasolut ja loimme niille kiinteät työpaikat”, luonnehtii DI Esko Pajunen Immo-menetelmää.
DI Esko Pajunen (vas.), FT Juha Kronlöf, FM Heikki Lommi ja TkT Matti Linko maistelevat immo-olutta palkinnon jakotilaisuudessa 1995.
Secondary fermentation in the brewery process based on yeast immobilisation technology

Olut käy keskitetysti

Oluen jälkikäyttö paikoilleen sidotulla hiivalla säästää aikaa ja tilaa. Menetelmä lisää huomattavasti panimon joustavuutta ja kykyä vastata sesonkivaihteluihin.

Normaalisti yleisimmän, lager-tyyppisen oluen jälkikäyminen tapahtuu suurissa, satojen tuhansien litrojen tankeissa. Vapaasti ajelehtivat hiivasolut hajottavat epämiellyttävän sivumaun aiheuttavaa ainesosaa.

Jälkikäyminen kestää tyypillisesti kuusi viikkoa, ja sen aikana olutta on pidettävä viileänä. Valmistusvaihe sitoo käymistankkeja ja puolivalmiiseen olueen käytetyn pääoman. Lisäksi valmistuksen hitaus vaikeuttaa toimintaa siten, että helteen tapaisiin, ennustamattomiin kysyntähuippuihin on vaikea varautua.

Vuoden 1995 insinöörityöpalkinnon ansainnut Immo-menetelmä on ratkaisu näihin ongelmiin. Se lyhentää jälkikäymisen muutamiin tunteihin, ja vapauttaa säiliöitä ja pääomia muuhun toimintaan.

Koulutus ja kiinteät työpaikat

“Me koulutimme hiivasolut ja loimme niille kiinteät työpaikat”, luonnehtii DI Esko Pajunen Immo-menetelmää. Nimi tuleekin paikoilleen sidotusta, immobilisoidusta hiivasta.

Innovaation perusta on lämpökäsittelyjen yhdistelmä, jolla haitallisen maun aiheuttava ainesosa saadaan alttiiksi hiivan tekemälle hajotustyölle. Sen jälkeen olut pumpataan kantoaineeseen sidotun hiivapatjan läpi. Hiivasoluja on hyvin tiheässä, joten haitallinen aine ei voi välttää hajottajaansa.

Valmiina maailmalle

Immo-menetelmä on ollut jatkuvasti tuotannossa vuodesta 1995. Sitä on kehitetty edelleen, ja nyt sillä on edellytykset lähteä maailman valloitukselle.

“Nyt Immo-menetelmä on kiinnostavampi kuin aikaisemmin. Laitetoimittajat ovat heränneet tarjoamaan menetelmään liittyviä tuotteita, ja Immo-teknologian myyntiin on hyvät mahdollisuudet”, sanoo Esko Pajunen.

Erityisesti kiinnostusta on itäisessä Euroopassa, ja siellä potentiaaliset asiakkaat arvostavat varsinkin menetelmän vaatimia pieniä investointikuluja. Mielenkiinto on kuitenkin laajaa kautta maailman.

Menetelmän kehittäjät työskentelevät molemmissa suomalaisissa suurpanimo-konserneissa, ja menetelmäkin on kaupallisesti tarjolla kahtena versiona. Ne ovat molemmat suojattu patenteilla ja esitelty kautta maailman.

Immo-menetelmän edelleenkehitys on suuntautunut parannuksiin hiivan kantoaineessa. Suurempana hyppäyksenä voidaan pitää sitä, että tekniikkaa sovelletaan koemielessä myös varsinaiseen pääkäymiseen. Siitäkin on kaksi eri versiota, ja molemmat ovat jo pilot-vaiheessa eli niitä kokeillaan teollisessa mittakaavassa.

Tutustu palkittuihin henkilöihin ja heidän innovaatioihinsa.Jatka valitsemalla vuosi.