1983

1983


Matti Heikonen
Further whey processing technology
TkT Matti Heikonen
Suomessa syntyy satoja miljoonia kiloja heraa vuodessa. Se sisältää valkuaisaineita ja maitosokeria joiden talteen saamiseen kehitettiin menetelmät.
TkT Matti Heikonen, heran jatkojalostaja.
Further whey processing technology

Hankalasta jätteestä arvokkaaksi raaka-aineeksi

Vuoden 1983 insinöörityöpalkinto myönnettiin maidon heran jatkojalostukseen liittyvistä keksinnöistä. Keksintöjen sarja on auttanut merkittävästi suomalaista maidonjalostusta ja tuottanut esimerkiksi äidinmaitokorvikkeita. Työn lähtökohdat ovat 60-luvulla ja silloin voimaan astuneessa jätevesilaissa. Juuston ja voin tuotannossa erottunut hera oli hankala jäte, jota ei määränsä ja laatunsa puolesta olisi ollut helppoa käsitellä puhdistamossa.


Tekniikan tohtori Matti Heikonen sai tehtäväkseen jätevesiongelman ratkaisemisen. Hyvin nopeasti hän oivalsi, että ainoa järkevä menettely oli estää koko jätteen muodostuminen ja kääntää hera ilmaiseksi raaka-aineeksi.


Suomessa syntyy satoja miljoonia kiloja heraa vuodessa. Se sisältää valkuaisaineita ja maitosokeria, joiden talteen saamiseen kehitettiin menetelmät. Lähtökohtana olivat silloin uudet tekniikat, kuten suolojen poisto ioninvaihdolla ja elektrodialyysillä, ultrasuodatus sekä laktoosin hydrolyysi.


Laktoositeollisuuden perusta


Heikosen työ oli kansainvälisiä kilpailijoitaan edellä. Suomalainen meijeriteollisuus sai sen avulla kilpailuetua, joka kompensoi pitkiä kuljetusmatkojamme.

Meijeriteollisuus on sikäli erikoista, että siinä liikevaihto on suuri, raaka-aineen hinta korkea ja jalostusaste on matala. Heran kohdalla tilanne on päinvastainen, raaka-aineena se on ilmaista ja sen jalostusarvo on suhteellisen korkea.

Nykyään Suomessa jatkojalostetaan lähes koko syntyvä heramäärä. Sen yhteenlaskettu liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 150 henkilöä. Ilman Heikosen työryhmän kehitystyötä tämä raha- ja työmäärä olisi valunut jäteveden mukana.

Heran jalostaminen ei ole koskaan ollut mitenkään tuettua, vaan syntyvillä tuotteilla käydään avointa, maailmanlaajuista kilpailua. Suomessa syntyvistä heratuotteista menee tällä hetkellä yli 90 % vientiin.

Tutustu palkittuihin henkilöihin ja heidän innovaatioihinsa.Jatka valitsemalla vuosi.