Elämänhallinta on oman elämän koossa pitämistä. Sitä, että kontrolli on ihmisellä itsellään. Se on henkinen voimavara, joka edistää selviämistä stressitilanteista, kiireestä, kovista aikapaineista ja erilaisista vastoinkäymisistä. Itseensä myönteisesti suhtautuvalla ihmisellä on hyvä elämänhallintakyky.
TEKSTI Helena Partinen KUVA Nyyti ry
Ensimmäinen tutkintoon tähtäävä opiskeluaika osuu ikävuosiin 20-35, myöhäisnuoruuden, varhaisaikuisuuden ja aikuisuuden siirtymään. Kehityspsykologisesti ajanjaksoa nimitetään sosialisaation ja minuuden kehitysvaiheeksi. Oman elämäntyylin löytäminen, maailmankatsomuksen luominen ja pitkäaikaiset kiintymyssuhteet syntyvät vuorovaikutuksessa itsen, ikätovereiden ja ympäröivän yhteisön kanssa. Irtaantuminen lapsuuden kodista ja itsenäisen elämän ja opiskelun aloittaminen voivat herättää hyvinkin ristiriitaisia tunteita.
Opiskelijan elämäntilanne sisältää useita potentiaalisia sekä stressin että kroonisen rasituksen aiheita. Elämänkaaritutkimuksessa esitetään, että siirtymä nuoruudesta aikuisuuteen on ihmisen elämän suurin siirtymä. Opiskelijan kokema stressi saattaa johtua näin ollen monista tekijöistä: aikuistumiseen liittyvästä psykologisesta kehityksestä ja konkreettisesta irtautumisesta lapsuuden kodista, parisuhteen luomisesta ja perheen muodostamisesta, isojen elämänuraa koskevien ratkaisujen tekemisestä.
Nyytin tukikeskukseen on otettu vuodesta 1988 lähtien yhteyttä eri tavoin yli 6000 kertaa. Neljä yleisintä asiakkaan ilmaisemaa yhteydenoton syytä Nyytiin ovat olleet vuodesta 1995 alkaen:
— Ahdistus, kasvukriisi — Stressi, väsymys, uupumus, masennus — Lapsuuden perheeseen liittyvät ongelmat — Seurusteluun ja parisuhteeseen liittyvät erilaiset vaikeudet.
Seuraavina yhteydenottosyinä tulevat yksinäisyys ja sosiaalisen tuen puute, joka on kaksi kertaa yleisempää miespuolisilla opiskelijoilla kuin naisilla. Näiden yhteydenottojen taustalta löytyy myös ujojen teekkarimiesten tarinoita.
Yleensä ujoudesta kärsivät ihmiset ovat saattaneet odottaa monia vuosia kunnes myöntävät ujouden rajoittavan heidän elämäänsä. Ujouden takia elämässä voi jäädä moni asia tekemättä. Ujouden tavallisin oire on jännittäminen. Toiset jännittävät vain julkista esiintymistä, toiset tarkkailevat itseään ja varovat yksityisissäkin yhteyksissä.
Ujous on tietyissä tilanteissa ihmisen luonnollinen tapa reagoida ympäristöönsä. Ongelma ujoudesta tulee siinä vaiheessa, kun se eristää ihmisen yksinäisyyteen. Ujolle ihmiselle sosiaaliset tilanteet voivat olla jopa painajaismaisia kokemuksia. Ujon on myös vaikea ilmaista tunteitaan ja ajatuksiaan edes kaikista läheisimmille ihmisille.
Ujosti käyttäytyvät eivät kuitenkaan ole ainoita ujoudesta kärsiviä ihmisiä. Ihmiset voivat omaksua erilaisia rooleja peittääkseen ujoutensa. Joku on aina kovin kiireinen, toinen verhoaa ujoutensa itsekeskeiseen puhetulvaan, kolmas verhoutuu syyllisyyden tunteeseen ja pitää itseään niin huonona, ettei koskaan rohkene ottaa kontaktia kehenkään. Näistä ihmisistä psykiatrian erikoislääkäri Juhani Mattila puhuu "piiloutujina". Varsinainen piiloutuja on ihminen, joka on onnistunut kätkemään ujoutensa pysyvästi piiloon. Näennäisesti hän ei aristele muita ihmisiä, mutta hänen sisimpänsä on läheisellekin vieras.
Ujous on ihmissuhteen ongelma ja ilmenee siinä kommunikaation vaikeutumisena ja vääristymisenä. Ujo kätkee vastavuoroisuuteen tähtäävät positiiviset tunteensa ja tarpeensa, ja negatiivisuus korostuu. Ujo ihminen on tullut araksi lähestyä toista ihmistä myönteisten tunteiden alueella, koska hän on epävarma siitä, millaisen vastaanoton hän tulisi saamaan. Pelko torjutuksi tulemisesta on monta kertaa niin vahva, että se tukahduttaa alkuunsa sekä omat että vastapuolen lähestymisyritykset.
Häpeä ja ujous sekoitetaan usein keskenään tai niitä pidetään samana tunteena. Ujous on lämmin, tämänhetkinen ja läheisyyttä luova tunne. Sillä on yhteys elävyyteen ja se tarjoaa mahdollisuuden psyykkiselle kasvulle. Häpeä sen sijaan kumpuaa menneisyydestä. Se on tunne jostakin viasta tai puutteesta. Häpeä etäännyttää ja on luonteeltaan kylmä tunne.
Nyytin elämäntaitokurssilta osallistuja saa sellaisen työkalupakin, jonka avulla voi vaalia mielialaa ja elämänhallinataa. Kurssi muodostuu viidestä kokonaisuudesta, joista ensimmäisellä kerralla käsitellään mielialaa, ajatuksia ja toimintaa. Ajatusten vaikutusta, tunnistamista ja muuntamista käsitellään toisella kerralla. Kolmas kerta koostuu sosiaalisesta kentästä. Neljännellä kerralla annetaan keinoja ongelmien ratkaisuun ja käsitellään tavoitteiden saavuttamista. Kurssin viimeinen kerta on otsikoitu "Elä itsesi näköinen elämä". Kurssin aineisto on luettavissa Nyytin nettisivuilta: www.nyyti.fi.
Kirjoittaja on Nyyti ry:n toiminnanjohtaja.
Kirjallisuutta: Mattila, Juhani 2004: Ujoudesta, yksinäisyydestä. Helsinki, WSOY.
Virtuaaliolkapää syntyi teekkarien tarpeeseen
Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu järjestö, joka kehittää ja tuottaa mielen hyvinvointia edistäviä palveluja tiede-ja taidekorkeakouluopiskelijoille. Vuoden 2005 alusta alkaen puhelinpäivystys ja Virtuaaliolkapää ovat palvelleet kaikkia Suomen tiede- ja taidekorkeakouluissa opiskelevia. Nettiryhmäkokeilu käynnistyi syksyllä 2005.
Teekkarit eivät alkuun juuri käyttäneet Nyytin palveluja. Syynä pidettiin sitä, että Helsingin keskustassa sijainnut tukikeskus oli liian kaukana Espoon Otaniemestä. Keväällä 1989 Teknisen korkeakoulun ylioppilaskunta TKY kääntyi Nyytin puoleen ja toivoi teekkareiden aiempaa parempaa huomioimista.
Otaniemeen suunniteltiin aluksi erillistä päivystyspistettä, mutta tiedossa ollut teekkareiden korkea hoitoonhakeutumiskynnys ja Otaniemen hyvät tietotekniset valmiudet muuttivat suunnitelmia. Päätettiin liittää Nyyti osaksi teekkareiden OTAX-tietoliikennejärjestelmää. Verkon kautta tapahtuvan yhteydenpidon suurimpina etuina nähtiin jo suunnitteluvaiheessa kirjoittajan tai kysyjän anonyymiyden säilyminen.
Virtuaaliolkapään esiaste käynnistyi vuonna 1992. Kun toimintaa aloitettiin, tuskin osattiin ajatella, että jonain päivänä Nyytin tukikeskukseen tultaisiin ottamaan eniten yhteyttä juuri sähköpostitse, mutta syyslukukaudella 2001 näin kävi. Vuodesta 2002 alkaen suurin osa yhteydenotoista tukikeskukseen on tapahtunut Virtuaaliolkapään kautta.