Jokainen on varmasti kuullut sanottavan, että yrittäminen kannattaa. Sen perusteleminen ei ole tämän artikkelin tarkoitus. Mutta mistä löytyy tukea yrittämisen ensiaskeliin? Yrittäjäksi aikovien kannattaa lukea eteenpäin. Muut voivat kääntää sivua.
TEKSTI Tuomas Mennola KUVA Santtu Kallionpää
Vielä lukijoita mukana? No hyvä. Miksipä ei? Työelämän muuttuessa on palkkatyön ja yrittäjyyden välinen raja hämärtynyt. Palkkatyö merkitsee enää harvoin varmaa elinikäistä työpaikkaa, eikä yrittäminen toisaalta merkitse turvaverkkojen ulkopuolelle jättäytymistä. Päinvastoin, Suomessa on yrittäjälle tuen ja neuvojen tarjoajia niin paljon, että ongelmana on enemmänkin omiin tarpeisiin parhaiten sopivan tien löytäminen tukiviidakossa.
Alussa on suo, liikeidea ja Jussi. Liikeidea täytyy saada konkretisoitua kirjallisen liiketoimintasuunnitelman muotoon. Sellaista edellyttävät niin pääomasijoittajat, julkiset rahoittajat kuin yrityshautomotkin. Ja aivan erityisesti siitä on hyötyä yrittäjälle itselleen. Ideatasolla ja pelkkinä ajatuksina mielessä liikeidea saattaa tuntua valmiilta jo vaikka pörssilistautumiseen. Suunnitelman laatiminen kirjalliseen muotoon on ensimmäinen — vaikka ei taatusti viimeinen — testi sille, kantaako idea. Liiketoimintasuunnitelman laatimisessa luottamuksellinen keskustelukumppani on arvokas apu suunnitelman sparraajana. Kannattaa myös muistaa Venture Cup -liiketoimintasuunnitelmakilpailu, joka käynnistyy jälleen syksyllä 2005. Teekkarin liikeidea on usein teknologiseen innovaatioon pohjautuva. Siksi kannattaa harkita ideoiden mahdollista suojaamista esimerkiksi patentilla. Ollakseen patentoitava idean tulee olla uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen. Uutuuden kriteeri on se, että keksintö ei ole ennestään tunnettu mistään julkisesta lähteestä etkä ole itse esitellyt sitä julkisesti. Keksinnöstä harkitsemattomasti puhumalla voit tehdä liiketoiminnallesi peruuttamatonta vahinkoa jo ennen kuin se on edes alkanut.
Patentointi ei toki aina tule kyseeseen eikä patentoinnin merkitystä liiketoiminnalle pidä suurennella. Pelkällä olemassaolollaan patentti ei tuota kuin kustannuksia, ja huonosti laadittuna se vain paljastaa idean kilpailijoille suojaamatta sitä juuri lainkaan. Mutta patentoinnin mahdollisuus kannattaa pienenkin epäilyksen vallitessa aina selvittää etukäteen. Hyvin laadittu ja oikealle asialle haettu patentti on hyvä suoja toimivalle liiketoiminnalle. Patentointiin tarvitaan asiantuntemusta ja rahaa, joita molempia voi yksityishenkilö tai pienyritys hakea Keksintösäätiöstä.
Teknologian hallinnan lisäksi täytyy myös tuntea markkinat, tietää asiakkaiden tarpeet, kontaktoida mahdollisia asiakkaita ja analysoida kilpailutilannetta. Erinomaisen ratkaisun muun muassa näihin kysymyksiin tarjoaa TULI-ohjelma, jonka puitteissa voidaan rahoittaa liiketoimintaa tukevia asiantuntijaselvityksiä. TULI-rahoitus on saajalleen vastikkeetonta ja riskitöntä. Pelkästään Otaniemessä on TULI:n puitteissa toteutettu jo yli 200 selvityshanketta. Onko seuraava hanke sinun?
Alkavan yrityksen taival käynnistyy usein yrityshautomossa, mikä tarkoittaa huokeahintaista toimitilaa, erilaisia yrityskehityspalveluita tai molempia yhtä aikaa. Esimerkiksi TKK-lähtöisille yrityksille on kehitetty yhteistyössä Technopolis Venturesin kanssa erityinen InnoLinko-esihautomokonsepti, jossa yrityksen alkio saa käyttöönsä pöydännurkan ja postiosoitteen vähäksi aikaa lähes tai jopa täysin ilmaiseksi. Esihautomovaiheen tarkoitus on liikeidean kypsyttäminen ja perustamistoimien hoitaminen niin että yritys on valmis siirtymään varsinaisen hautomon puolelle.
Sanotaan, ettei yrittäjäksi opi koulun penkillä. Sanonnassa on paljon totta, mutta sopiva paketti koulutusta auttaa kyllä varmasti matkan varrella. Koulusi opinto-ohjelmasta voit valikoida itsellesi yrittäjyyttä eri tavoin tukevia kursseja. Mikäli sinulla on korkean teknologian liikeidea ja aikomus yrityksen perustamiseen, voit myös hakeutua yrittäjyysvalmennukseen. Otaniemessä esimerkiksi on tarjolla Technopolis Venturesin SPINNO-valmennusta.
Yrittäjäksi ryhtyessä eivät kysymykset varmasti tähän lopu, mutta vastauksiakin on tarjolla. Kysyminen kannattaa aina.
Kirjoittaja on TKK:n yritysasiamies.