Elokuussa 2004 joustavan opinto-oikeuden laajentuminen toi kaikkien suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden ulottuville mahdollisuuden suorittaa opintoja toisissa korkeakouluissa. JOO-sopimuksen myötä teekkarinkin on mahdollista sisällyttää tutkintoon kursseja vaikka Sibeliusakatemiasta tai Maanpuolustuskorkeakoulusta.
TEKSTI JA KUVA Laura Koskenrouta
JOO-sopimuksen ideana on, että opiskelijat voivat tehdä muissa korkeakouluissa opintosuorituksia joustavasti, ilman pääsykokeita. Pääkaupunkiseudulla JOO-opiskelu on jo vakiinnuttanut paikkansa.
— Vuonna 2004 meidän teekkarimme suorittivat muualla noin 2000 opintoviikkoa, enimmäkseen Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Helsingin yliopistossa, kertoo suunnittelija Pirkko Nuutinen Teknillisestä korkeakoulusta.
— Vastavuoroisesti meillä viime vuonna opiskeli yli 200 JOO-sopimuslaista, joista suurin osa oli Helsingin yliopistosta. Suosituin yksittäinen oppiaineemme oli työpsykologia ja johtaminen.
Tutkintoon voi JOO-sopimuksen ansiosta sisällyttää osioita, joiden opiskelu ei omassa kotiyliopistossa ole mahdollista. Tamperelaiset teekkarit voivat esimerkiksi lukea paikallisessa yliiopistossa kiinan kieltä tai kasvatustieteitä.
Sopimuksen puitteissa ei kuitenkaan voi opiskella mitä tahansa. JOO-opinnot täytyy pystyä hyväksyttämään tutkintoon täysimääräisesti ja opinto-oikeuden saamiseksi opiskelijan täytyy saada puolto omasta tutkinto-ohjelmasta. JOO-opintojen täytyy siis tukea omaa tutkintoa ja tuoda siihen lisäarvoa.
TKK:lta materiaalitekniikan osastolta 2005 valmistuneen Marcus Nyberghin sivuaineeseen, johtamiseen ja työpsykologiaan, räätälöitiin neljä opintoviikkoa Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen laitoksen opintoja. Kokemus ylitti Marcuksen odotukset.
— Käymäni esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikurssit olivat erittäin korkeatasoisia. Kursseilla käytettiin paljon ulkopuolisia luennoitsijoita ja täytyy sanoa, että en ole koskaan TKK:lla törmännyt yhtä antoisiin keskusteluihin kuin MpKK:lla. Koen saaneeni aiempaa laajempaa perspektiiviä johtamiseen liittyviin asioihin.
Marcuksen opiskelutoverit yleisesikuntaupseerikurssilla olivat hieman toisenlaisia kuin mihin Teknillisessä korkeakoulussa oli tottunut.
— Lähes kaikilla kurssikavereillani oli takanaan myös siviilipuolen maisterin tutkinnot, useat olivat jopa tohtoritason ihmisiä.
Myös arkisissa opiskelurutiineissa oli eroja Otaniemeen verrattuna.
— Maanpuolustuskorkeakoulussa luennoilla oli läsnäolopakko ja opiskelijat käyttävät virkapukua. Luennot alkavat säntillisesti minuutilleen, kun kurssin vanhin ilmoittaa luennoitsijalle kaikkien opiskelijoiden olevan paikalla. Ripaus sotilaallista kuria saisi olla TKK:nkin luennoilla, nauraa Marcus.
Teekkari Taikissa. Simo Mattila luki pääaineensa tuotekehityksen tueksi teollisen muotoilun sivuaineen Taideteollisesta korkeakoulusta.
Toisille opiskelupaikkakunnille suuntautuva JOO-opiskelu on käynnistynyt pikku hiljaa.
— Meiltä lähti syksyllä 2005 yhteensä 63 JOO-opintoihin, joista 20 meni muualle kuin paikalliseen yliopistoon, kertoo opetuspalvelupäällikkö Sirpa Syrjänen Tampereen teknillisestä yliopistosta.
— Vaasan yliopisto on jossain määrin suositumpi kuin muut, muuten opiskelijat sijoittuvat yksittäisesti eri puolille maata, Otaniemeen, Turkuun tai Jyväskylään. Lapin, Oulun ja Joensuun yliopistoihin ei ole toistaiseksi ollut menijöitä.
Laajennusten vaikutusten ei vielä odotetakaan näkyvän.
— Opinto-oikeuden voi saada jopa kahdeksi vuodeksi. Jos opiskelija on heti syksyllä 2004 hankkinut sen, hän voi periaatteessa suorittaa JOO-opintonsa vaikkapa vasta keväällä 2006, selventää TKK:n Pirkko Nuutinen.
— Lisäksi kuluu oma aikansa, ennen kuin suoritukset näkyvät meidän rekistereissämme.
Paperisista hakulomakkeista ollaan siirtymässä sähköiseen hakuun
— Keväällä 2005 pilotoitiin sähköistä JOO-opinto-oikeuden hakujärjestelmää. Pilotissa olivat mukana TKK:n lisäksi Helsingin kauppakorkeakoulu ja Helsingin yliopiston kolme tiedekuntaa. Kokemukset olivat yksinomaan positiivisia. Toivottavasti kaikki Suomen yliopistot saadaan pian järjestelmän piiriin, Nuutinen kertoo.
Käytännön syistä suurin osa JOO-opinnoista tehdään todennäköisimmin tulevaisuudessakin lähiyliopistossa. Pääkaupunkiseudun opiskelijat ovat siitä onnellisessa asemassa, että heillä on tarjolla monipuolisimmat opiskelumahdollisuudet.
Simo Mattila Otaniemestä luki 2002-2003 Taideteollisessa korkeakoulussa (TaiK) kokonaisen sivuaineen teollista muotoilua tukemaan pääainettaan, tuotekehitystä.
— Puolitoista vuotta piti sahata Arabianrannan ja Otaniemen väliä, mutta kyllä se kannatti, sanoo Simo.
— Teollinen muotoilu tukee pääainettani saumattomasti. Uutta tuotetta suunniteltaessa esimerkiksi huollettavuus, ergonomia ja käytettävyys ovat tärkeitä, ja teollinen muotoilu antaa eväät toteuttaa näitä.
— Valitettavasti liian usein teollisen muotoilijan rooli on vain suunnitella kuoret valmiin tuotteen päälle. Jos muotoilijat olisivat tuotekehitysprosessissa mukana alusta asti, he kykenisivät tuomaan tuotteisiin hurjasti lisäarvoa.
Toisessa korkeakoulussa opiskelu oli Simon mielestä erittäin antoisaa.
—; Useasti joihinkin TKK:lla käytyihin, periaatteessa tuttuihin asiohiin sai aivan uudenlaisia näkökulmia kun niitä tarkasteltiin vähän eri kulmasta kuin mihin Otaniemessä oli tottunut. Koin, että Taikin opintojen ansiosta oma ajatteluni laajentui ammatillisessa mielessä valtavasti.
Tällä hetkellä Simo on jatko-opintojensa ohessa töissä Koneensuunnittelun laboratorion protopajassa ohjelmointipainotteisen projektin parissa.
— Olen nykyisessä työssäni oivaltanut, että käytettävyysmielessä ohjelmoinnissa ja muotoilussa on hyvin paljon samaa. Ihmisen ja koneen fyysisen rajapinnan suunnittelussa ja ohjelman käyttöliittymän koodauksessa on kummassakin loppujen lopuksi olennaisinta ymmärtää miten ihminen toimii.