Opiskeluaikaisella työnteolla on parhaimmillaan opintoja ja oppimista edistävä vaikutus. Teknillisissä korkeakouluissa ja yliopistoissa harjoittelu onkin pääsääntöisesti kirjattu yhdeksi tutkinnon osaksi, josta opiskelija voi saada opintopisteitä. Harjoittelu mielletäänkin positiivisena asiana, mutta ristiriitaisempia ajatuksia herättää työskentely opintojen ohella lukuvuosien aikana.
TEKSTI Jesper Neovius, Titta Tuulos-Vihriälä
Suomalaisen yhteiskunnan päättäjien mukaan työskentelystä opintojen ohella on hyötyä sekä yksilölle että yhteiskunnalle, mikäli työ vastaa opiskelijan omaa alaa ja tutkinto saadaan myös kohtuullisessa ajassa suoritettua. Opiskeluaikaisesta työskentelystä on myös paljon konkreettisempia etuja. Tekniikan Akateemisten Liiton TEKin sijoittumistutkimusten mukaan paljon työtä tehneillä valmistuneilla on keskimääräistä korkeampi alkupalkka. Toisaalta heidän keski-ikänsä on myös korkeampi. Ne, joilla on paljon opiskeluaikaista työkokemusta, saavat myös valmistumisvaiheessa helpommin vakituista ja koulutusta vastaavaa työtä. Tutkimusten mukaan erityisesti omaa alaa vastaava työnteko opintojen ohella parantaa työnsaantimahdollisuuksia työuran alussa.
Yksi suurimmista syistä opintojen ohella työskentelyyn on opintojen rahoittaminen. Harva opiskelija ottaa nykyisin lainaa. Välttämättä myöskään kesätyötulot eivät riitä koko lukuvuodeksi, joten lisätöitä on hankittava. Toinen tärkeä syy on työkokemuksen hankkiminen. Kilpailu työpaikoista on kiristynyt ja työnantajat odottavat, että valmistuvilla on jo työkokemusta omalta alaltaan. Tarve tehdä töitä opintojen ohella korostuu erityisesti, jos ei ole saanut kesätöitä.
Opintojen ohella työskentelyllä on kuitenkin haittapuolensa. Sillä on selkeä yhteys opintojen viivästymiseen. Jos työ vie liikaa aikaa, opinnot helposti kärsivät. Yrityksissä ei välttämättä löydy tarvittavaa joustoa opiskelevalle, vaan työ ja sen määrä voi viedä mennessään. Opiskelija voi lisäksi joutua kierteeseen, jossa tienatut tulot vaikuttavat opintotukeen. Pahimmassa tapauksessa opiskelija joutuu palauttamaan saatuja opintotukia ja rahoittamaan niiden takaisinmaksun työllä. Näin kierre on valmis.
Työtä vai koulua? Opiskeluaikojen rajaus asettaa omat paineensa nopealle valmistumiselle, jolle osa-aikatyöt saattavat olla esteenä.
Jotta opiskeluaikaisen työskentelyn haittapuolet olisivat mahdollisimman vähäisiä, työ ja opiskelu kannattaa limittää tasaisesti koko lukuvuoden ajalle mieluummin kuin siten, että tekee puoli vuotta töitä ja opiskelee toisen mokoman. Poikkeuksena tästä on tietysti kesäaika. Lukuvuosien aikana työskentelylle on luonnollisesti vaikea määritellä sopivaa tuntimäärää, sillä on hyvin yksilöllistä, kuinka paljon töitä pystyy tekemään.
Opiskelijana kannattaa lisäksi pyrkiä hankkimaan töitä, joista on hyötyä opintojen kannalta. Oma motivaatio kasvaa, kun huomaa työn ja opiskelun täydentävän toisiaan. Oman alan työkokemusta hankkineen kohdalla pätevät lisäksi edellä mainitut edut valmistumisvaiheessa. Toisaalta mikäli kesätyökokemukset puuttuvat, voi erilaisilla osa-aikatöillä paikata puuttuvaa kokemusta ja parantaa työllistymismahdollisuuksia. Tämänkin työn kannattaisi kuitenkin liittyä jollakin tavalla tekniikan alaan. Joka tapauksessa työ kuin työ on tärkeää kokemusta erityisesti aivan opintojen alkuvaiheessa.
Nykyisin opiskelijat voivat jopa hyötyä yritysten tehokkuusvaatimuksista. Ympäri vuoden löytyy yhä enemmän työpaikkoja, joihin tarvitaan "kiireapua" ja joissa voi tehdä töitä satunnaisesti ja keikkatyönä. Esimerkiksi erilaisten henkilöstövuokrausalan yritysten kautta opiskelijoille tarjoutuu monenlaisia työmahdollisuuksia, joissa aikataulujen yhteensovittaminen onnistuu yleensä joustavasti. Parhaimmassa tapauksessa opiskelija voi määritellä itse, kuinka paljon töitä tekee. Joillekin vaikkapa päivä viikossa voi olla sopiva määrä.
Joululoma on erinomainen mahdollisuus ansaita opiskelun ohella. Silloin opiskelujen venymisen riski työnteon takia on pienimmillään ja työtä on tarjolla tavallista enemmän, kun kiireapua tarvitaan joka puolella. Etenkin jouluna ihmiset lähettää tavallista enemmän joulukortteja, joten lähes jokaiselta pakkakunnalta löytyy postitoimisto, josta kannatta työtä kysellä. Tavaratalot ovat myös täynnä jouluostoksia tekeviä ihmisiä. Kannattaa siis kysyä itseltään, mitä ihmiset tekevät erityisesti joululomalla ja missä he asioivat? Työpaikkailmoituksia voi löytyä lähes mistä vain: paikallisesta sanomalehdestä, internetistä tai jopa lähikaupan ilmoitustaululta. Tällaisista työpaikoista ilmoitetaan yleensä hyvin lyhyellä varoitusajalla, joten kannattaa olla nopea.
Toinen hyvä tapa saada joulutöitä on tietysti keskustella kesätyönantajan kanssa jo kesän lopulla. Kannattaa myös kysellä työkavereilta ja tuttavilta ehdotuksia. Tärkeintä on ajoissa oleminen! Viimeistään syyskuussa koulujen alkaessa kannattaa olla jo täydessä vauhdissa. Talvityö voi olla jopa ensimmäinen askel kohti seuraavaa kesätyöpaikkaa. Se tarjoaa myös mahdollisuuden ottaa etäisyyttä koulutehtäviin ja oppikirjoihin. Lyhyt työjakso kesken lukuvuoden antaa parhaimmillaan lisää opiskeluenergiaa kevätkaudelle.
Lähde: Valmistumattomuuden syyt -raportti. LTY:n oppimiskeskus. Lappeenrannan teknillinen yliopisto.