Laman alkuaikoina opiskelijoiden oli vaikea saada itselleen harjoittelupaikkaa ilman suhteita. Siksi teknillisissä korkeakouluissa, tiedekunnissa ja Tekniikan Akateemisten Liitossa havaittiin tarve foorumille, jonka avulla olisi mahdollista yhdistää harjoittelupaikkojen hakijat ja tarjoajat. Tästä ideasta syntyi vuonna 1992 Teekkarin Työkirja, joka ilmestyy nyt jo kymmenettä kertaa.

Kymmenen vuoden aikana Teekkarin Työkirjasta on muodostunut harjoittelurintamalla omanlaisensa tuotemerkki. Monet asiat ovat vuosien aikana ehtineet muuttua niin sisällöllisesti kuin ulkoisesti, mutta peruslähtökohta on edelleen sama: Työkirja on yhteistyöprojekti, jota on tekemässä ja kehittämässä laaja rintama harjoittelualan osaajia. Vaikka työkirjaan on tullut mukaan paljon uusia ideoita alkuvuosiin verrattuna, alkuperäinen ajatus harjoittelupaikkojen välittämisestä on edelleen vahvasti mukana. Vuosien mittaan tätä on tehostettu tekemällä internetiin painettua työkirjaa tukeva verkkoversio.


Kymmenen vuoden kokemukset työkirjasta saman katon alla
Kaikkien Teekkarin Työkirjojen päätoimittajat tapasivat talven alkumetreillä Villa Hummerheimissa juhlistaakseen kymmenvuotista taivaltaan ja vaihtaakseen kokemuksiaan vuosien varrelta. Paikalla oli yhdeksän kymmenestä päätoimittajasta, ja kaikkina vuosina ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Jukka Mäkelä.

”Vuosien aikana työmarkkinat ovat muuttuneet selvästi, mikä on vaikuttanut myös työkirjaan. Vaikka työtä onkin tehty aina samalla konseptilla, on jokainen työkirja oma kokonaisuutensa persoonallisine yksityiskohtineen. Teekkarius on ollut vuodesta toiseen kantava tekijä ja päätoimittajan sekä ohjausryhmän omaleimainen jälki on näkynyt aina”, Mäkelä kertoo kuluneiden vuosien kokemuksistaan.

Alkumetrit eivät ensimmäisen päätoimittajan Hakim Laukkosken mukaan sujuneet aivan ongelmitta. Hyviä tai huonojakaan kokemuksia samantyyppisistä projektista ei ollut saatavilla, sillä vastaavanlaista konseptia ei tuolloin ollut Suomessa olemassa.

”Jotkut yritykset suhtautuivat työkirjaan aluksi hieman nihkeästi. Tämänkään vuoksi täysin uuden konseptin luominen ei ollut helppoa, mutta hyvin haastavaa ja mielenkiintoista. Syntyi ajatus jonkinlaisesta yritysten listauksesta myös graafisessa muodossa, jonka tuloksena syntyi Teekkarin Työkirjassa nykyäänkin samalla ajatuksella oleva yritysosa.”


Työharjoittelu on kuin seurustelusuhde
Kymmenen vuoden aikana työmarkkinat ovat muuttuneet selvästi. Nykypäivänä opiskelijoiden tulisi ottaa yhä aikaisemmassa vaiheessa huomioon oma työuransa, jottei lopputuloksena ole harhailemista paikasta toiseen ilman päämäärää.

”Nykypäivänä voi usein jo uran alkuvaiheessa olla tärkeämpää, missä on ollut työharjoittelussa kuin mitä on opiskellut. Tämän vuoksi oman uran suunnittelu on erittäin hyödyllistä jo nyt, tulevaisuudesta puhumattakaan,”, Ville Taajamaa mainitsee.

Yhteistuumin päätoimittajat pitävät tärkeänä myös omien kiinnostusten kohteiden ja toimintatapojen yhteensopivuuden yrityksen kulttuurin kanssa. Aika on muuttanut työmarkkinoita siten, että nykyään yritykset pyrkivät kiinnittämään opiskelijat yritykseensä hyvin varhaisessa vaiheessa. Tästä saattaa tulla puhe jo ensimmäisessä työhaastattelussa.

”Työhaastattelu on paitsi työnhakijan, myös esimiehen valintatilanne. Siksi jo haastattelun aikana hakijan tulisi miettiä onko tämä sellainen pelikenttä, jossa haluan olla mukana”, Tuukka Tusa kertoo.

Työ saattaa sinällään olla erittäin sopiva, mutta hakijan tulisi kiinnittää myös huomiota itse yritykseen ja sen toimintatapoihin; tukevatko yritys ja mahdollinen tuleva esimieheni kehittymistäni? Maailmanlaajuisesti yrityskulttuurit ovat hyvin erilaisia, mutta kansallisestikin löytyy suuria eroja. Osa työntekijöistä odottaa selkeää ohjausta, kun taas toiset haluavat hoitaa työnsä hyvin itsenäisesti. Tärkeintä onkin itse ymmärtää omat toimintamallinsa, toimia niiden mukaan, ja ottaa ne huomioon jo harjoittelupaikkaa etsiessään.

”Työharjoittelussa ei ainoastaan opetella työntekoa, siinä opitaan myös paljon itsestä. Muun muassa omia työskentelytapoja ja -menetelmiä, mutta myös sitä, mistä oikeasti on kiinnostunut. Tilanne ei oikeastaan eroa seurustelusuhteesta. Siinäkin etsitään omia rajoja, sitä mikä on parasta ja mistä itse pitää”, Kimmo Huhtimo kiteyttää keskustelua.


Työkirja käytävänä vai karttana?
Teekkarin Työkirjan tulevaisuutta pohdiskellessaan päätoimittajat ajautuivat keskusteluissaan nopeasti yritystieto-osan ja artikkeleiden suhteeseen.

”Työkirjassa tulee miettiä myös sitä, mikä sen tarve on tulevaisuudessa, ja mitkä ovat siihen kohdistetut odotukset. Tulisiko sen olla työpaikkojen välittämiseen keskittynyt kanava, eräänlainen käytävä opiskelijalle vai pikemminkin kartta, joka tukee ja antaa uusia ajatuksia urakehitykselle. Nykyään vaikuttaa siltä, että yritystieto-osa saa ihmiset liikkeelle, mutta artikkelit antavat ne ahaa-elämykset” Tusa miettii.

Myös työkirjan verkkoversion kehittäminen on eräs tulevaisuuden painopistealueista, mutta perinteisempää työkirjaa ei pidä myöskään unohtaa. Sillä tulee olemaan vielä pitkään lukijoita. Tai ainakin niin kauan kuin käyttöliittymä on perinteisellä tavalla ”langaton”, tuttu ja turvallinen.

		Etusivulle