tervetuloa tutkimus kirjallisuus eettiset säännöt
  case-materiaali työkalupakki vapaa sana linkit
 

 

Kirjallisuuskommentaari

 

Tekniikka ja yhteiskunta

 

Agassi, J.: Technology - Philosophical and Social Aspects, D. Reidel, Dordrecht, Holland, 1985.

Ihminen on luonut välineet itsensä ja maapallon tuhoamiseen. On luotava poliittinen järjestelmä hallitsemaan näitä välineitä viisaasti. Sir Karl Popperin tunnetuimpiin oppilaisiin kuuluvan professori Agassin teoksen teemana on yhteiskunnan vastaus muuttuvan teknologian mukanaan tuomaan uhkaan. Vastaus ei ole teknopessimismi tai liioin kritiikitön optimismi - oli sitten kyseessä oikeistolainen tai vasemmistolainen suuntaus - vaan harkittu teknologian demokraattinen hallinta. Agassin mukaan ihmisen ja kulttuurin on myös kehityttävä. Tämä tarkoittaa älyn ja luovuuden ankarasta vastakkainasettelusta luopumista, mm. koulutuksessa. Agassin teksti on perinpohjaista, mutta luettavaa. (272 s.)

 

Ellul, J.: The Technological Society, Alfred A. Knopf, New York, 1964 (alkuteos La Technique ou l'enjou du siècle, 1954).

Elämä ei ole onnellista teknologian hallitsemassa yhteiskunnassa, väittää Ellul. Teknologialla hän tarkoittaa sitä laajaa joukkoa rationaalisesti luotuja menetelmiä, joilla ihmiset pyrkivät tehokkuuteen. Teknologinen yhteiskunta vaatii Ellulin mukaan ihmistä olemaan tyytyväinen saatuaan sitä, mistä yhteiskunta hänen edellyttää pitävän. Teknologia on itsenäinen ja itseään ruokkiva ilmiö. Teknologinen yhteiskunta vastaa niihin sosiaalisiin tarpeisiin, joita teknologia on synnyttänyt. Edistys on etenevää alistumista tekniikalle. Ellulin mukaan Marx tutkisi tänään teknologiaa, ei taloutta tai kapitalistista pääomaa. Julkaisunsa jälkeen runsaasti keskustelua herättänyt teos on ehdoton klassikko. Ellul on jatkanut aloittamaansa työtä teoksissa The Technological System (1977, engl. 1980) ja The Technological Bluff (1987, engl. 1990). (449 s.)

 

Marcuse, H.: Yksiulotteinen ihminen, Weilin+Göös, Tapiola, 1969 (alkuteos One Dimensional Man, 1964).

Teknologinen kehitys on orjuuttanut ihmisen järjestelmän osaksi. Kun ihmisen aineelliset tarpeet tyydytetään häneltä viedään erimielisyyden ja protestoinnin syyt. Näin hänestä tulee vallitsevan järjestelmän osa. Teknologian yhteiskunnassa yksilöt eivät ole vapaita, sillä heillä ei ole mahdollisuutta määritellä omia tarpeitaan. Marcuse puolustaa yksilön vapautta ja nimenomaan vapauden yksityistä luonnetta. Marcuse tunnetaan myös eräänä 60-luvun lopun opiskelijaliikehdinnän ideologisista isistä. Yksiulotteinen ihminen jakoi ilmestyessään mielipiteitä. (262 s.)

 

Toffler, A.: Hätkähdyttävä tulevaisuus, Otava, Keuruu, 1972 (Alkuteos Future Shock, 1970).

Tulevaisuussokki on ihmisen reaktio liian nopeaan ja alati kiihtyvään ympäristön muutokseen. Se ilmenee ahdistuneisuutena ja väkivaltaisuutena, sairautena ja apaattisuutena. Ilmestyessään teos sai aikaan valtavan kohun - sen voidaan jopa katsoa olevan osasyyllinen STS-liikkeen syntyyn Yhdysvalloissa. Toffler peräänkuuluttaa inhimillistä ja ympäristöä kunnioittavaa teknologista suunnittelua ja hallintaa sekä koulutuksen uudistamista. (510 s.)

 

Winner, Langdon: Autonomous Technology: Technics-out-of-Control as a Theme in Political Thought, MIT Press, Cambridge, 1977.

Moderni tekniikka on uusi poliittisen elämän muoto - ainakin jos on Winneriin uskominen. Winner seuraa Jacques Ellulin teesiä tekniikasta itsenäisenä elämänmuotona. Tätä elämänmuotoa Winner kutsuu teknologiapolitiikaksi. Modernin tekniikan kehittyminen ei ole ihmisen ohjattavissa. Politiikka mukautuu tekniikan tarpeita vastaavaksi.

Sosiaalinen ympäristö mukailee tekniikan eikä yhteisön tarpeita. Haastavaa tekstiä, joka ei ainakaan tekniikan ammattilaista jättäne kylmäksi.

 

Ympäristö

 

Oksanen, M. & Rauhala-Hayes, M. (toim): Ympäristöfilosofia, Gaudeamus, Tampere, 1997.

Onko luonnolla itseisarvo, entä ihmisellä? Ympäristöfilosofia tutkii ihmisen paikkaa luonnossa. Käsillä olevan teoksen ensimmäinen osa koostuu länsimaisia ympäristöasenteita koskevasta kirjallisuudesta. Toisessa osassa etsitään ympäristöeettistä teoriaa. Kolmannessa osassa pohditaan luonnon ja ihmisen arvoa. Kirjoittajat ovat ympäristöfilosofian kansainvälisiä huippuja. (350 s.)

 

 

 

 
tervetuloa tutkimus kirjallisuus eettiset säännöt
  case-materiaali työkalupakki vapaa sana linkit