Kirjallisuuskommentaari

Insinöörietiikka

Johnson, D. (toim.): Ethical Issues in Engineering, Prentice Hall, New Jersey, 1991.

Mikä on ammattieettisten sääntöjen paikka insinöörin työssä? Mikä on insinöörin vastuu yhteiskunnalle, toisille insinööreille ja asiakkaille? Mikä on insinööriprofession tulevaisuus? Kirjaa suositellaan parhaana insinöörietiikan oheislukemistona. Mukana on yli 30 artikkelia.

Martin, M. W. & Schinziger, R.: Ethics in Engineering, McGraw-Hill, New York, 1989.

Minkälaisiin eettisiin ongelmatilanteisiin insinööri voi törmätä työssään organisaatiossa? Miltä nämä ongelmat näyttävät laajemmassa filosofisessa kehyksessä? Kirjoittajat, sähkötekniikan ja filosofian professori, käsittelevät aluettaan laajasti, yksilön etiikan synnystä eettisiin sääntöihin ja caseihin. Kirjan ensimmäisessä osassa luodaan filosofinen käsitteistä insinöörietiikalle, toisessa tutkitaan insinööritieteen kokeilevaa luonnetta ja tähän liittyvää vastuuta. Kolmas osa tutkii insinööriä organisaation osana. Neljännessä osassa käsitellään insinöörin uravalintaa eettisenä tekona ja globaaleja kysymyksiä. Laajan alueensa ja runsaan case-materiaalinsa vuoksi kirja on suositeltavaa luettavaa. Lukijaa saattaa kuitenkin häiritä kirjoittajien hieman ahdaskatseinen käsittelytapa. (404 s.)

Unger, S.: The Responsible Engineer, John Wiley, New York, 1994 (2. painos, ensimmäinen Holt, Rinehart & Winston, 1982).

Lääkäreiden, juristien ja muiden klassisten professioiden edustajien ammattietiikan muotoilu on yksinkertaisempaa kuin insinöörien, jotka palvelevat ensisijaisesti työnantajaansa. Tähän palkkalaisen ongelmaan pohjaa Ungerin, sähköinsinöörin, kirjoittama insinöörietiikan klassikko, joka Mitchamin mukaan on edelleen alansa paras. Kirjan ensimmäinen osa käsittelee insinöörien etiikkaa työnantajiensa palveluksessa. Toinen osa tutkii sellaisia tapauksia, joissa insinöörit ovat osoittaneet moraalista harkintaa. Kolmas kappale tutkii tekniikan aiheuttamia katastrofeja. Unger antaa kolme ratkaisua insinöörin eettisiksi selkänojiksi. Ensimmäistä, ammattieettisiä sääntöjä käsitellään kappaleissa neljä ja viisi. Kuudennessa kappaleessa tutkitaan lainsäädäntöä ja seitsemännessä yksilön järkevää moraalista harkintaa. Viimeisessä kappaleessa Unger vetoaa tekniikan demokraattiseen hallintaan, mikä tapahtuisi yhteistyössä asiantuntijoiden ja kansalaisten kesken. (353 s.)