Kirjallisuuskommentaari

Tekniikan etiikka ja filosofia

Barbour, I.: Ethics in an Age of Technology, SCM Press, London, 1992.

Tekniikka vapauttajana, uhkana vai vallan lähteenä? Sopivatko tekniikka ja inhimilliset tai ympäristöarvot yhteen? Miten uskonnolliset ja filosofiset suuntaukset näkevät tekniikan? Professori Barbourin kokonaisvaltainen teos koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen pohtii ja valottaa erilaisten arvojen ristiriitoja tekniikasta keskusteltaessa. Toisessa osassa käsitellään avainteknologioiden: modernin maatalousteknologian, energiateknologian ja tietokoneiden globaaleja vaikutuksia. Kolmannessa osassa pohditaan tulevaisuutta ja tekniikan hallintaa ja arviointia tulevaisuutta muokattaessa. Barbourin sanoma on vahvan humanistinen. Teksti on varsin luettavaa ja mukana on paljon käytännön esimerkkejä. Barbour on teologi, mikä näkyy valinnassa esitellä myös eri uskontokuntien näkemyksiä. Syvällistä, mutta luettavaa tekstiä (312 s.)

Durbin, P. T. & Rapp, F. (toim): Philosophy and Technology, D. Reidel, Dordrecht, Holland, 1983.

Voidaanko teknistä kehitystä säännellä tai tekniikan vaikutuksia luotettavasti arvioida? Minkälaisista vastuukysymyksistä tulisi puhua tekniikan ja luonnon suhteessa? Kumpi tuli ensin, tiede vaiko teknologia? Viisipäiväisen saksalais-amerikkalaisen konferenssin esitelmät on koottu tähän teokseen. Konferenssin teemat vaihtelivat päivittäin ja julkaisukin on viisiosainen. Ensimmäinen osa käsittelee teknisen kehityksen sääntelyä, toinen keskittyy teknologian arviointiin ja sen ongelmiin. Kolmannessa osassa käsitellään ympäristökysymyksiä ja neljännessä tekniikan historiaa ja olemuskysymyksiä. Viimeinen osa pohtii tekniikan filosofian luonnetta ja kehitystä. Täysiveristä filosofista tekstiä, joka vaatii syventymistä avautuakseen, kirjoittajinaan kaikki alansa huiput. (343 s.)

Durbin, P. T. (toim.): Philosophy and Technology, vol 3 - Technology and Responsibility, D. Reidel, Dordrecht, Holland, 1987.

Onko teknologia itsenäistä ja hallitsematonta, vastuuvapaata? Mitä yleensä tarkoitetaan vastuulla? Miten teknologiset vastuukysymykset ilmenevät lääketieteessä ja genetiikassa? Alankomaissa järjestettyyn tekniikan filosofia -konferenssi järjestettiin filosofi Hans Jonasin <linkki> esille tuoman vastuu-teeman ympŠrille. Konferenssin esitelmät on koottu tähän teokseen ja ne on jaettu viiteen osaan. Ensimmäinen käsittelee itse vastuuta, toinen kysymystä teknologian autonomiasta, kolmas lääketieteen ja genetiikan teknologian vastuukysymyksiä, neljäs uskonnollisia näkemyksiä teknologiasta ja vastuusta. Viidennessä osassa tuodaan esille teknologian tekijän näkökulma. Mukana on myös kattava bibliografia. Teksti on melko raskasta, mutta palkitsevaa ja kantaaottavaa. (392 s.)

Ferré, F.: Philosophy of Technology, Prentice Hall, New Jersey, 1988.

Jos etsii perusesitystä tekniikan filosofiasta, Ferrén kirja on hyvä valinta. Ferré jakaa tekniikan filosofian tutkimuksen neljään alueeseen. Etiikka kuuluu aksiologiaan, arvojen tutkimukseen. Ferré etsii eettistä ohjenuoraa tekniikan käytölle ja tutkii teknologian arviointia välineenä eettisessä päätöksenteossa. Tarkemmin tutkitaan automaatiota, tietokoneita, ydinenergiaa, tekniikkaa ja kolmatta maailmaa sekä geeniteknologiaa. Mukana on myös kappale uskontojen suhteesta teknologiaan. Pienestä sivumäärästään huolimatta kirja käsittelee kysymyksiä varsin laajalta filosofiselta alueelta. (149 s.)

Ferré, F. & Mitcham, C. (toim.): Ethics and Technology - Research in Philosophy & Technology vol 9, JAI Press, Greenwich, USA, 1989.

Voiko insinööri pitää yhteiskunnan hyvinvointia tärkeimpänä ohjenuoranaan? Miten suojella kykyä tehdä eettisiä päätelmiä teknisessä todellisuudessa? Miten avaruuden valloittaminen vaikuttaa inhimilliseen todellisuuteen? Artikkelikokoelmaan on koottu muutamia varsin käytännönläheisiä tekstejä ja muutamia vaativampia esityksiä. Mukana on myšs joukko mielenkiintoisia kirjakommentaareja ja bibliografia. Kirjoittajien joukossa on sekä insinöörejä että filosofeja. (306 s.)

Ihde, D.: Technics and Praxis, D. Reidel, Dordrect, Holland, 1979.

Tiede on teoreettista tekniikkaa, eikä teknologia käytännöllistä tiedettä, väittää Ihde. Ihde on kiinnostunut nimenomaan käytännön ilmiöistä, teknisistä välineistä ja niiden käytöstä. Hän näkee kaiken tekniikan joko vahvistavana tai vähentävänä. Esimerkiksi mikroskooppi suurentaa jotakin todellisuuden osaa. Toisaalta kaikkeen vahvistukseen liittyy jonkin muun väheneminen. Ihde ei näin usko teknologiaan arvovapaana, eikä toisaalta luonnonvastaisesti pahana. Ihde on tekniikan filosofian fenomenologisen suunnan vaikutusvaltaisimpia edustajia. Teksti on varsin vaikeatajuista, mutta myös palkitsevaa. (151 s.)

Jonas, H.: The Imperative of Responsibility, The University of Chicago Press, Chicago, 1984 (alkuteos Das Prinzip Verantwortung, 1981).

Inhimillisen toiminnan muuttunut luonne muuttaa myös eettistä teoriaa, väittää Jonas. Kun ihmisen valta kasvaa, on vastuun otettava paikka eettisen teorian keskikentällä. Myös ihmisen maailmankuvan avartuminen antaa aihetta etiikan muutokselle. Jonas asettaa vastuun käsitteen myös kritisoimaan yhteiskunnallisia utopioita. Jonas etsii luonnonfilosofiaa yhdistämään tieteellinen 'on (is)' ja eettinen 'tulee olla (ought)'. Teos on tekniikan etiikan ehdottomia auktoriteetteja, johon monet eturivin tutkijat viittaavat. Teksti on varsin vaativaa. (255 s.)

Kemp, P.: Det Oersättliga - en teknologetik, Brutus Östlings Bokförlag, Stockholm, 1991.

Tanskalaisen Peter Kempin teos on ensimmäinen väitöskirja tekniikan etiikasta. Kempin lähestymistapa on ihmiskeskeinen. Ihminen on korvaamaton, joten tekniikan eettisen tarkastelun tulee lähteä eron tekemisestä ihmisen ja teknologian välille. Tekniikan etiikka ei ole tekniikan vastustamista, vaan tekniikalle rajojen asettamista. Mikä on hyväksyttävää toimintaa ja mikä ei? Kemp etsii hyvää tekniikkaa. Hyvä tekniikka ei aseta toista ihmistä välineeksi vaan etsii uusia, rikkaampia yhteiselämän muotoja. Mikäli kieli ei aseta lukijalle rajoja, kirjoittajan teksti on varsin luettavaa vaikeasta aiheesta huolimatta. Kirja asettuu selkeästi filosofian mannermaiseen traditioon ja valottaa samalla tradition tärkeimpien klassikoiden, kuten Heideggerin ja Levinas'n ajatuksia. Kemp tarkastelee erityiskysymyksinä bioteknologiaa, riskienhallintaa, telematiikkaa ja sotateknologiaa. Ranskankielinen tivistelmä. (363 s.)

Mitcham, C.: Thinking through Technology: the path between engineering and philosophy, The University of Chicago Press, Chicago, 1994.

"Tekniikka, tai teknisten artefaktien käyttö on usein ei-ajattelevaa toimintaa", aloittaa Mitcham kirjansa ja alkaa ajatella. Tekniikan filosofian lähihistoria voidaan Mitchamin mukaan jakaa kahteen suuntaukseen, insinööritieteelliseen ja humanistiseen. Insinööritieteellinen suuntaus on se tapa, jolla tekniikan tekijät tarkastelevat tekniikkaa, humanistinen puolestaan tarkastelee tekniikkaa ulkopuolelta suhteessa muuhun todellisuuteen. Mitcham tarkastelee tekniikan filosofian koko keskustelua näiden kahden suuntauksen ja niiden vuoropuhelun kautta. Hän puolustaa humanistista suuntausta sillä varauksella, että se kykenee tarkastelemaan tekniikkaa myös sen tekijöiden näkökulmasta. Teknologian esiintymiseen varhaisemmassakin filosofiassa kiinnitetään huomiota. Kirjan ensimmäinen osa on historiallinen, toisessa osassa tutkitaan erilaisia tapoja tarkastella teknologiaa, kuten tietona, tahtona, toimintana, jne. Mitcham toteaa, että kirja on eräänlainen esipuhe myös insinöörin etiikalle. Kirja on kattavimpia tekniikan filosofian (ja samalla myös etiikan) moninaisen keskustelun yleisesittelyitä. (397 s.)

Mitcham, C.: Thinking Ethics in Technology, Colorado School of Mines, Colorado, 1997.

Kun professori Mitcham kirjassaan Thinking through Technology käsitteli tekniikan filosofiaa akateemisen filosofian teoreettisesta näkökulmasta, käsillä oleva teos pureutuu käytännönläheisempiin kysymyksiin. Esillä ovat mm. tietotekniikan etiikka ja ihmisten yksityisyys, insinöörien ja kansan vuoropuhelu tekniikan hallinnassa ja ekologinen säilyvyys. Kirjoittajan mukaan ote on teoksessa enemmän journalistinen kuin tieteellinen. (175 s.)

Mitcham, C. & Huning, A. (toim.): Philosophy and Technology II - Information Technology and Computers in Theory and Practice, D. Reidel, Dordrecht, Holland, 1986.

Ajattelevatko tietokoneet? Mitä robotiikka tekee työlle ja mitä tapahtuu työntekijöiden oikeksille? Mitä tapahtuu ihmiselle kun tietokoneet tekevät yhä suuremman osan informaation käsittelystä? New Yorkissa pidetyn konferenssin esitelmät on koottu yksiin kansiin. Kirjan ensimmäinen osa käsittelee informaation luonnetta. Toisessa osassa pohditaan tietokoneen ja ihmisen vuorovaikutusta ja kolmas kolmas osa keskittyy eettisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Alansa huiput kirjoittavat vaativaa tekstiä. (352 s.)