Kirjallisuuskommentaari

Suomenkieliset teokset

Airaksinen, T. (toim.): Ammattien ja ansaitsemisen etiikka, Yliopistopaino, Helsinki, 1991.

Professori Timo Airaksisen kirja on ammattietiikan ehdoton kotimainen perusteos. Airaksinen käsittelee omassa kirjoituksessaan syvällisesti, mutta yleistajuisesti ammattietiikan filosofista pohjaa. Etiikan asiantuntijat kirjoittavat eri ammattien etiikasta - mukana on mm. sotilaan, juristin, opettajan ja lääkintätyön etiikkaa käsittelevät kirjoitukset. Dosentti Arto Siitosen kirjoitus 'Insinöörin etiikasta' korostaa insinöörien suurta vastuuta, ja toisaalta ammatin erityisasemaa siinä, että sen toiminnan arvo on usein välineellinen. Insinöörityöllä ei ole mitään perimmäistä itseisarvoa, kuten vaikkapa oikeudenmukaisuus tai terveys, vaan työn tulokset tähtäävät usein joihinkin välineellisiin päämääriin. Nämä päämäärät ovat usein arvolatautuneita. Dosentti Heikki Heiskanen käsittelee johtajan etiikkaa ja VTT Maija-Riitta Ollila liike-elämän etiikkaa. (284 s.)

Airaksinen, T.: Tekniikan suuret kertomukset. Filosofinen raportti, Otava, Helsinki, 2003.

Professori Airaksisen teos on ensimmäinen tekniikan filosofinen kokonaisesitys suomenkielellä. Enemmän kuin kurinalaisen systemaattinen ja objektiivinen oppikirja, Airaksisen kirja on polveileva filosofinen rapsodia. Airaksinen käsittelee tekniikan filosofian perusteemoja tekno-optimismia ja –pessimismiä, tekniikan determinismiä, teknologista imperatiivia sekä tekniikan autonomian ajatusta. Teksti on paikoin mehevää ja esimerkit raflaavia. Tekniikan ammattilaista saattavat jotkin asiavirheet häiritä. Kirja on matka teknisen kulttuurimme läpi, Airaksisen kyydissä. Hieman tiukempi dokumentaatio ja argumenttien jäsentely olisi mahdollistanut selkeämmän kuvan saamisen keskustelun kentästä. (399 s.)

Auterinen, O. et al. (toim.): Teknistyvän maailman etiikka, Seurakuntaopiston konferenssikeskus; Kirkon yhteiskunnallisen työn keskus, Suomen Teknillinen Seura STS r. y., 1985.

Seurakuntaopiston konferenssikeskuksen aloitteesta syntynyt julkaisu on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Teologian apulaisprofessori Martti Lindqvist kirjoittaa julkaisun pohjatekstin etiikan haasteista teknistyvässä mailmassa. Kirjoitus on ollut varsin vaikutusvaltainen myöhemmässä kotimaisessa alan keskustelussa, ja on varsin normatiivinen laatuaan. Kirjoituksen lähtökohta on vastuukysymyksissä ja yhteisessä tulevaisuudessa. MIT:n professori Thomas B. Sheridanin kirjoitus koskee tietokoneita ihmisen vieraannuttajana ja syrjäyttäjänä. Englantilainen sosiologi Jerome B. Ravetz kirjoittaa tieteellisestä tiedosta ja totuudesta arvovapaata tiedettä vastaan. Julkaisun loppuun on koottu joukko keskustelukysymyksiä. (46 s.)

Collander, P. et al. (toim.): Vastuulliseen teknologiaan, Tekniikka Elämää Palvelemaan TEP ry, Helsinki, 1993.

TEP ry:n kymmenvuotisjulkaisu painottuu tekniikan arvoihin, sen globaaleihin kehitysnäkymiin ja ympäristöeettisiin kysymyksiin. Kirjoittajat edustavat laajalti niin tekniikan tekijöitä kuin humanistejakin. Esillä ovat mm. kehitysmaat, teknologian arviointi ja eettiset arvot tekniikan opetuksessa. FK Paul Collander esittelee henkilökohtaisen energiataseen käsitteen ja opastaa sen laskemisen. (158 s.)

Himanen, P.: Hakkerietiikka ja informaatioajan henki, WSOY, Helsinki, 2001.

Linus Torvalds on kirjoittanut prologin ja Manuel Castells epilogin Himasen teokseen. Se on ollut melkoinen menestys maailmanlaajuisesti. Himasen ’hakkeri’ on ihminen, jolle hänen kiinnostuksen kohteensa, työnsä, on intohimo. Himanen haluaa haastaa protestanttisen työetiikan, jossa työ on velvollisuudentuntoista raadantaa motiivinaan ansaittava rahallinen korvaus. Hakkerietiikan Himanen esittelee informaatioaikaan sopivana työetiikkana. Siinä keskeistä on luovuus, intohimo, vapaus ja luovuuden tulosten jakaminen vapaasti. Lukemisenarvoinen, inspiroiva teos. (205 s.)

Kirjan nettisivu: www.hackerethic.org

Karjalainen, S. et al. (toim.): Tutkijan eettiset valinnat, Gaudeamus, Helsinki, 2002.

Teos sisältää 27 artikkelia kansallisen tieteellisen kentän keskeisiltä vaikuttajilta. Tarkasteltavia aihepiirejä ovat esimerkiksi tieteen ja yhteiskunnan suhde, tutkijan ammattietiikka, tieteen tekemistä motivoivat arvot, tutkijan vapaus, tutkimuksen kohteen kunnioittamisen kysymykset, tieteellinen rehellisyys ja vilppi sekä rahoittajan ja tutkijan suhde. Arvokas kokoomateos, joka on hyödyllistä luettavaa tieteen etiikasta kiinnostuneelle. Ainoa ongelma teoksessa on aina artikkelikokoelma vaivaava hajanaisuus, kokonaiskuvan hahmottaminen jää lukijan tehtäväksi.

Lemola, T. (toim.): Näkökulmia teknologiaan, Gaudeamus, Helsinki, 2000.

Tarmo Lemolan toimittaman teoksen artikkelit avaavat teknologiaan historian, yhteiskunta- ja taloustieteen ja filosofian näkökulmia. Kirja pyrkii vastaamaan lyhyesti kysymyksiin: mitä on tekniikan filosofia? miksi tekniikka on historiatieteen katveessa? mikä on teknologisen muutoksen suhde talouskasvuun? miten teknologiaa voidaan yhteiskunnallisesti arvioida? Kirjoittajina ovat mm. Ilkka Niiniluoto, Ahti Salo, Karl-Erik Michelsen, Mika Pantzar, Keijo Rahkonen ja Raimo Lovio. Erinomainen teos, jossa on laajat kirjallisuusluettelot perusteellisemman syventymisen mahdollistamiseksi. (284 s.)

Niiniluoto, I.: 'Tekniikan filosofiasta', teoksessa Tiede, filosofia ja maailmankatsomus, Otava. Helsinki, 1984, ss. 264-293.

Professori Niiniluodon essee oli ensimmäisiä tieteellisiä kirjoituksia tekniikan filosofiasta Suomessa. Niiniluoto käsittelee tekniikan filosofian suuntauksia ja teknologian suhdetta tieteeseen. Niiniluodon mukaan teknologia ei ole puhdasta sovellettua tiedettä eikä liioin ideologia, vaan itsenäinen osa kulttuuria. Kirjoittaessaan arvoista Niiniluoto kiistää teknolgian arvovapauden. Laitteella on käyttötarkoitus, mikä sitoo tekniikan (eettisiin) arvoihin. Niiniluoto ei kannata teknopessimismiä, vaan luontoa ja ihmistä kunnioittavaa arvopohjaa ja tekniikan tieteellistä tutkimusta. Niiniluoto on kirjoittanut kiinnostavasti teknologiasta myös kirjassaan Järki, arvot ja välineet (1994) ja useissa lehtiartikkeleissa. (30 s.)

Pellinen, P. (toim): Insinööri Yhteisöiden Muutospaineissa, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Helsinki, 1998.

TEK:n ja Tfif:n 2. 12. 1997 järjestämän seminaarin esitelmät ovat vuoden 1994 julkaisua keskimäärin syvällisempiä. Ilkka Niiniluoto valottaa nyt insinöörietiikkaa, tohtori Terho Pursiainen käsittelee varsin raflaavasti ja perusteellisesti insinöörin maailmankuvaa pääasiassa ( Hegelin seuraajana mainitun, viime aikoina kovasti esillä olleen ) Charles Taylorin eettisen teorian valossa. Dosentti Riitta Jallinoja valottaa insinöörin arvoja tilastollisesti suomalaisten teknologiaan kohdistuvien asenteiden kautta. Tekniikan lisensiaatti Patrick Enckell pureutuu yksilön ja työntekijän roolien väliseen jännitteeseen insinöörityössä. Kansanedustaja Risto Kuisma kirjoittaa etiikasta politiikassa. Tekniikan lisensiaatti Pekka Rytilän avauspuheenvuoro herättää ajatuksia. (52 s.)

Porra, V.: 'Eettisyys ahtaalla tekniikan kehittämisessä', teoksessa Löppönen, P. et al. (toim.): Tiede ja etiikka, WSOY, Juva, 1991.

Onko tekniikan tutkimus tieteellistä tutkimusta? Miten talouselämä ohjaa teknologian etiikkaa? Miten eettinen insinööri on koulutettu? Professori Porran kirjoitus kokoaa ja pohtii Suomessa ja maailmalla käytyä teknologian etiikan ja insinöörietiikan keskustelua. Kirjassa on myös kirjoitus lääketieteellisen tekniikan etiikasta. (19 s.)

Porra, V. et al. (toim.): Insinöörin etiikka teknistyvässä maailmassa, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Helsinki, 1994.

TEK:n kunniasäännön uudistustyön virkistämiseksi järjestetyn seminaarin esitelmät yhdessä julkaisussa. Kirjoittajien joukossa on sekä humanististen tieteiden edustajia, että huomattavassa yhteiskunnallisessa asemassa vaikuttavia tekniikan akateemisia. Filosofian professori Ilkka Niiniluoto käsittelee yleisesti tieteen ja tekniikan etiikkaa, dosentti Arto Siitonen puolestaan kunniasäännön moraalifilosofiaa. Teollisuuden ja kansanedustuslaitoksen edustajat saavat myös puheenvuoron, samoin teknisten tieteiden professorikunta ja opiskelijat. Lopputulos on kiinnostava coctail tieteellistä ja henkilökohtaisempaa tekstiä. Mukaan on myös liitetty alan tärkeimmät ammattieettiset säännöt. (96 s.)

Sundell, I. (toim.): Miten olis tippa etiikka, Insinööriliitto, Helsinki, 1995.

Insinööriliiton etiikkatyöryhmän kokoama kirjanen johdattaa lukijan insinöörityön etiikan kysymysten äärelle. Kirja on tarkoitettu oppi- ja oheismateriaaliksi teknillisten oppilaitosten tai ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Lyhyt, helppolukuinen yleisen insinöörietiikan perusesitys, joka pohjaa opetuksessaan kysymyksille ja pienille caseille. Lähdemateriaaliltaan hieman heppoinen. (88 s.)

Vikström J.: Myös maan päällä - Artikkeleita, esitelmiä ja puheita sosiaalietiikan alalta, Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura, Vammala, 1992.

Arkkipiispa Vikström omistaa kirjansa seitsemännen kappaleen ihmiselle tekniikan maailmassa. Esitelmässään Ihmisen tekniikka ja tekniikan ihminen Vikström tutkii teknologisen aikakauden ideologista kriisiä. Esitelmässään Ihmisen johtamisesta automaation aikakaudella arkkipiispa muistuttaa, että ihminen on organisaation tärkein resurssi. Tietotekniikka, ihmisyys ja etiikka -esitelmä käsittelee tietoyhteiskunnan eettisiä ongelmia. (305 s.)

von Wright, G. H.:
Humanismi elämänasenteena, Otava, Helsinki, 1981 (191 s.).
Tieto ja ymmärrys, Otava, Helsinki, 1999 (522 s.).

Jälkimmäiseen teokseen on koottu von Wrightin aikalaisanalyyttiset esseekokoelmat Tiede ja ihmisjärki, Minervan pöllö sekä Ihminen kulttuurin murroksessa. Maineikkaissa ja keskustelua herättäneissä teoksissaan von Wright tarkastelee luonnontiedettä ja tekniikkaa kulttuurifilosofian näkökulmasta. Hän etsii niiden juuria sekä niissä vallitsevaa eetosta aatehistoriallisen analyysin avulla. von Wright analysoi myös tiedon ja tekniikan perusmyyttejä Prometheusta, Raamatun Eeden kertomusta ja Faustia. von Wright on pessimisti - se on selvää - mutta hänen asettamansa kysymykset ovat vakavia, ja niiden pohtiminen tarpeellista.