Washington National Airport, 1982

Air Floridan lento Tampaan oli ensimmäinen, joka lähti Washingtonin kansalliselta lentoasemalta 13.1.1982 klo 15:59 kahden tunnin kiitoteiden puhdistustauon jälkeen. Lähtökiito vaikutti raskaalta. "Emme selviä", sanoi henkiin jäänyt matkustaja Stiley -itsekin lentäjä - sihteerilleen. Kone nousi jotenkuten ja hoiperteli 1,5 km tullen alas pyrstö edellä 14. kadun siltaan. Lentäjä yritti yhä täysin kierroksin ylös. Siltaan osuminen paiskasi koneen nokka edellä Potomaciin. Viisi pelastui pyrstöön tarrautumalla. Uhreja oli 78, mukana viisi autoilijaa sillalta.

Onnettomuuden välitön syy oli kova lumiräntäsade joka ilmeisesti tartutti koneen pyrstöön ja siipiin jäätä. Koneen kapteeni Larry Wheaton, 34, ja perämies Alan Pettit, 31, olivat kokemattomia lumi- ja jäätilanteissa. Mustan laatikon nauhoitus kertoo ohjaamokeskustelusta 20 min. glykoolipesun jälkeen:

AP "Siitä on jo aikaa, kun meidät pestiin. Katso noita jääkimpaleita tuon pyrstössä… Pojat, onpa toivotonta koettaa noita pois. Ei siitä hyödy kuin väärän turvallisuuden tunteen.

LW "Sepä tyydyttää liittovaltion poikia".

Lähtiessä perämies havaitsi loskaa kiitotiellä ja kysyi kapteenilta: "Pitäisiköhän tehdä jotain erikoista vai antaa painua?" ja sai vastauksen. "Mahtaako olla mitään erikoista, jota voisit tehdä". Onnettomuuden jälkeen arveltiin sitäkin, että moottorit ehkä saivat loskaa sisäänsä ja teho heikkeni.

Lähtökiito kesti 47 sekuntia, normaalin 30:n sijasta. Kriittisillä hetkillä käytiin keskustelu:

AP: "Luoja, katso tuota työntövoiman lukemaa. Ei näytä oikealta, vai? Ei se ole oikein."

LW "Kyllä on."

AP "Ei, enpä usko, että on. Tai voi se olla. En tiedä."

Normaalin lähtökiidon pituus on n. 1100 m. Tällä kerralla kiito otti matkaa 1800 metriä. Washingtonin kansallisen lentoaseman kiitotien pituus on 2,0 km. Lähtökiitoa ei oikeastaan voi lainkaan keskeyttää. Joskus on koetettu ajaa Potomacin rantaliejukkoon. Lentoasemalla on erittäin kova liikenne, koska sen etäisyys on vain muutamia minuutteja kaupunkikeskustasta. Kentällä on vaikea operoida. Heti nousun jälkeen on käänyttävä, jotta ei joudu aivan Valkoisen talon päälle. Toiset Washingtonin lentoasemat Dulles ja Washington-Baltimore ovat n. 50 km päässä. Niitä ei mielellään käytetä, kun National on niin kätevästi keskellä kaupunkia.

17 sekuntia nousun jälkeen kuuluu ohjaamosta sauvan uhkaavaa kalinaa ja kapteenin ääni:

LW "Eteenpäin, eteenpäin. Vauhtia. Kiipeä vain."

Laskuteline unohtuu vetää sisään, mikä vielä heikentää lisää tuomitun koneen suorituskykyä.

23 sekuntia nousun jälkeen kuuluvat viimeiset repliikit:

AP "Larry. Menemme alas, Larry."

LW "Minä tiedän sen". Viimeinen sana katkeaa murtuvan metallin ääneen.