|
Maanjäristys
Intiassa
"Vasta
nyt näen kärsimyksen koko syvyyden,
katastrofin laajuuden ja sen, miten pitkään
Intia tarvitsee tukeamme."
-
SPR:n pääsihteeri Markku Niskala
Perjantaina
26. tammikuuta 08:46 paikallista aikaa Intiaa
kohtaa maanjäristys. Järistys
on voimakkaimmillaan maan luoteisosassa,
mutta se tunnetaan myös Pakistanissa
sekä Nepalissa ja Bangladeshissa. Järistyksen
aiheuttaa Intian mannerlaatan yhteentörmäys
Euraasian mannerlaatan kanssa.
26.
tammikuuta on Intian kansallispäivä.
Värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneet
ihmiset marssivat kansallispäivän
paraateissa Gujaratin maakunnassa, kun koko
mantereen historian pahin maanjäristys
iskee. Järistyksen voimakkuudeksi mitataan
7.9 Richterin asteikolla. Järistyksen
keskiössä sijaitseva 150 000 asukkaan
Bhujin kaupunki tuhoutuu täysin. Miltei
kaikki kaupungin rakennukset sortuvat.
"En
kyennyt mitenkään valmistautumaan
siihen, mitä näin Bhujissa…
Kaupunki näytti siltä, että
siihen olisi osunut atomipommi… Asukkaat
kaivoivat tuoreita hautoja. Tyypillisesti
meluisa kaupunki oli pelottavan hiljainen.
Ainoat äänet olivat valitushuudot,
kun perheenjäsenet kiskoivat kuolleita
rakkaitaan raunioista", CNN-televisioyhtiön
New Delhin toimiston päällikkö
toteaa silminnäkijän raportissaan.
Järistys
surmaa kymmeniä tuhansia ja aiheuttaa
valtavat aineelliset vahingot - 16 459 ihmistä
kuolee, 68 478 loukkaantuu, 8790 kylää
raunioituu. 200 000 ihmistä jää
kodittomaksi. Vahingot arvioidaan jopa noin
5.5 miljardiksi dollariksi. Pakistanissa
kuolee 18 ihmistä ja 100 loukkaantuu.
Maanjäristykset
ovat olleet henkilövahingoiltaan lähihistorian
suurimpia onnettomuuksia. Voidaan kuitenkin
todeta, etteivät maanjäristykset
tapa ihmisiä, vaan rakennukset. Maanjäristysten
aiheuttamat valtavat henkilövahingot
johtuvat rakennusten sortumisista. Ihmiset
jäävät raunioihin, rusentuvat
kuoliaiksi tai jäävät loukkuun
raunioihin kuollen janoon ja nälkään.
Sortuneiden rakennusten aiheuttamat henkilövahingot
ovatkin käynnistäneet laajan keskustelun
rakennusten huonosta suunnittelusta järistysalueella.
Maanjäristyksiä
kestävät talot
Maanjäristykset
ovat yhtä arvaamattomia kuin räjähdykset
ja hirmumyrskyt. Lopulta sattumakin ratkaisee,
mikä talo jää pystyyn ja
mikä sortuu. Joukko teknisiä tekijöitä
vaikuttaa kuitenkin taustalla.
Parhaiten
järistyksiä kestävät
pienet 1-2-kerroksiset talot tai suuret
varta vasten maanjäristysalueille suunnitellut
pilvenpiirtäjät. Pilvenpiirtäjissä
on vahva runko ja joustavat perustukset,
joiden päällä rakennukset
keinuvat järistyksen aikana. Myös
rakennuksen muodolla on merkitystä.
Parhaiten
kestävät neliön tai ympyrän
muotoiset rakennukset. Sortumille alttiimpia
ovat pitkänomaiset, kapeat rakennusmuodot.
Rakennusaineista ovat herkimpiä tiili
ja elementit, vahvimpia taas puu, teräs
ja paikalla valettu betoni.
Rakennuksen
pystyyn jäämiselle on ratkaisevaa,
miten hyvin rakennuksen nurkat on tehty.
Niiden pitäisi olla kestävämpiä
kuin seinien tai lattiatasojen. Normaalisti
nurkat ovat rakennuksien heikoin osa. Rakennuskokonaisuuskin
on jäykistettävä huolellisesti
umpinaisilla kentillä.
Maanjäristysalueilla
rakennustöissä on aina pyrittävä
hyvään laatuun ja varmuuteen.
Jos kaikki varmistukset otetaan huomioon
aivan suunnittelun alusta alkaen, talon
hinta ei silti nouse enempää kuin
5-10 % tavanomaiseen verrattuna.
Myös
talojen koneisiin ja laitteisiin pitää
kiinnittää erityistä huomiota,
kun rakennetaan maanjäristysalueille.
Esimerkiksi hissien osien pitää
olla tavallista lujempia. Hissikoreissa
ja vastapainoissa pitää olla erikoistarraimet.
Lisäksi tarvitaan varavoimalaitteet,
joilla hissit saa ajetuksi alakertaan.
Maanjäristyksen
paineaalto etenee yleensä vaakasuoraan
pintaa pitkin. Se sortaa talot ikään
kuin jalat alta pyyhkäisten. Sortuvien
talojen kerrokset putoavat toistensa päälle
hieman limittäin. Harvinaisempi pystysuora
aalto taas sortaa talon täristäen
sen paikalleen.
Lähteet:
CNN:n
sivut: http://www.cnn.com/SPECIALS/2001/indiaquake/.
National
Earthquake Information Center: http://wwwneic.cr.usgs.gov/.
SPR:n
Katastrofirahaston tiedote: http://www.spr.fi/.
|
