Tutkimus yt-neuvotteluiden seurauksista

Haastatellut kokevat, ettei kysymyksessä ole aito neuvottelutilanne eikä lopputulokseen päässyt vaikuttamaan. Todellisesta yhteistoiminnasta ei voida puhua.

Yt-neuvottelut ovat viime vuosina olleet arkipäivää lukuisille TEKin jäsenille. TEK julkaisi keväällä 2014 tutkimusraportin Yhteistoiminnan henki hukassa – Kokemuksia irtisanomisiin johtaneista yt-neuvotteluista asiantuntijaorganisaatioissa. Tutkimukseen haastateltiin sekä rivijäseniä että ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehiä.

Haastateltavina oli 18 henkilöä, joista osa oli irtisanottu ja osa jatkoi yrityksen palveluksessa yt-neuvottelujen jälkeen. Jäsenten kokemuksia yt-tilanteista kerättiin myös keväällä 2013 jäsenkyselyssä, jossa vastaajia oli noin 2 500.

Tutkimuksen mukaan irtisanomisiin tähtäävät yt-neuvottelut näyttäytyvät henkilöstölle pahimmillaan epäloogisena pelinä, arpomisena tai siivouksena. Irtisanomiseen ei näyttäisi joskus vaikuttavan edes se, tekeekö työnsä hyvin vai huonosti. 

"Yt-neuvotteluista olen oppinut, ettei ole merkitystä sillä, onko tehnyt työnsä hyvin vai ei. Teetpä työt hyvin tai huonosti, todennäköisyydet ovat samat."

Asiantuntija, 37v

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YT-NEUVOTTELUISSA -TUTKIMUS

YTN teetti aiheesta jatkotutkimuksen, joka julkaistiin maaliskuussa 2015. Tutkimuksessa todetaan, että yhteistoiminnan henki ei toteudu yt-lain tarkoittamalla tavalla: 78 % henkilöstön edustajista pitää vaikutusmahdollisuuksia henkilöstön vähentämistä koskevissa neuvotteluissa huonoina ja 76 % mielestä työnantajan päätökset oli jo tehty ennen neuvotteluja.

Yt-neuvottelut heikentävät työilmapiiriä, henkilöstön motivaatiota sekä luottamusta työnantajan ja henkilöstön välillä. Toisaalta, hyvä yhteistoiminnan kulttuuri (=paljon ja laajaa yhteistyötä, vaikutusmahdollisuudet koetaan vähintään kohtalaisiksi) kantaa myös vähentämistilanteissa ja lisää halua paikalliseen sopimiseen.