Uusi toimitusjohtaja Mika Nieminen aikoo kääntää Rauman telakan kurssia Koneen prosessityöskentelyn opeilla. Tässä jutussa hän kertoo myös, mikä on Laivue 2020 -hankkeen tilanne ja millaiset RMC:n välit ovat Merivoimiin ja Puolustusvoimien Logistiikkalaitokseen.
Minkälainen ensimmäinen vuosi on ollut Rauman telakan johdossa, Mika Nieminen?
Tosi mielenkiintoinen. Tämä on inspiroiva ympäristö teollisuusmiehelle, tuotteet ovat ihan fantastisia: haastavia ja merkittäviä. Kun valmistuksen eri vaiheissa tulee näkyviä tuloksia, niitä juhlitaan hienolla tavalla. Se eroaa kappaletavaraa tai osatuotantoa tekevästä teollisuudesta. Olen tykännyt tosi paljon.
Millaisia valmiuksia johtajakokemuksesi Koneella on antanut nykyiseen työhösi?
Konehan on vahva siinä, että on hyvin määritelty prosessit ja toimintatavat – teollinen tapa lähestyä kaikkia asioita. Tässä on telakalla paljon opittavaa, koska täällä tehdään projektiluontoista työtä, mutta itse asiassa prosessinomainen työskentelytapa sopii tänne paljon paremmin. Näiden kahden lähestymistavan yhdistämisestä syntyy ihan varmasti voittava konsepti.
Onko tämä uusi malli, jota olet tuomassa Raumalle?
Olemme tuomassa telakalle vahvaa prosessijohtamismallia. Siihen kuuluu myös jatkuva parantaminen. Se on lean-johtamisen perustyökaluja ja istuu laivateollisuuteen oikein hienosti.
Saadaanko RMC kuntoon näillä opeilla?
Ei pelkästään näillä opeilla, mutta ne ovat perustyön tekoon oikeat eväät. RMC tulee parempaan kuntoon sillä, että osaaminen on strategian ytimessä. Laivaan liittyy valtava määrä teollisuuden osaamisen tarpeita. Meillä on osaamisen kasvattamishanke, jossa kävimme läpi koko laivanrakennusprosessin. Tunnistimme, missä olemme hyviä, missä huonoja sekä missä meillä on resursseja ja missä ei.
Päädyimme muuttamaan verkottuneen telakan strategiaa aika radikaalisti. Ydinsuunnitteluosaamisen täytyy olla omissa käsissämme, samoin laivan aluejohtamisen. Kumppanit tekevät meille edelleen työn, mutta haluamme itse ohjata sitä. Se on iso muutos. Tämä johti myös rekrytointeihin, eli viime vuoden aikana palkattiin lähes 100 uutta työntekijää.
Millainen on TT-Linelle Tasmaniaan menevien kahden matkustaja-autolautan tilanne?
Tänään oli iloinen laivaperhetapahtuma, kun apukoneet käynnistettiin. Se tarkoittaa, että laivan käyttöönotto on pitkällä. Liikkeellelähtövaikeuksia oli todella paljon, kun ukrainalainen työväki katosi ja inflaatio lähti laukalle. Toisen laivan kanssa uusia teesejä on saatu toteutettua. Loppukokoonpano etenee paukkupakkasista huolimatta nopeammin kuin viime kesänä hyvissä olosuhteissa. (Toim. huom. haastattelu on tehty tammikuun lopulla.)
Luovutetaanko alukset tilaajalle aikataulun mukaisesti tänä vuonna?
Ensimmäinen laiva luovutetaan kesällä ja toinen laiva vuodenvaihteen jälkeen. Tähän vaikuttaa myös se, että hehän joutuvat rakentamaan uutta infrastruktuuria ja tekemään satamamuutoksia.
Miltä sotalaivahanke Laivue 2020:n aikataulu näyttää nyt, tuleeko valmista 2029?
Tässä pitää olla varovainen, nyt eletään aika kriittistä sota-aikaa. Pitäisin itse paljon sensitiivisempänä informointia siitä, koska asioita tapahtuu sotateollisuudessa. Jatkossa aikataulusta tullaan varmasti tiedottamaan hieman diplomaattisemmin. En pidä sitä järkevänä, että kerrotaan kaikki yksityiskohdat hyvin tarkasti.
Ollaanko Logistiikkalaitoksella samaa mieltä tästä?
Kyllä he ovat samaa mieltä siitä, että aikakausi on muuttunut vaikeammaksi.
Milloin ensimmäinen laiva on Merivoimien käytössä?
En ota tuohon kantaa. Ensimmäisen laivan varsinainen tuotanto on aloitettu, ja se on erittäin positiivisessa vaiheessa. Uusi tuotantotila on otettu täyteen käyttöön, ja sen toimivuus todennettiin käyttämällä sitä TT-linen osarakentamiseen.
Aikaisemmin tiedotettuun aikatauluun ei ole mitään uutta kerrottavaa. Mielestäni kaikkien pitäisi ottaa positiivinen ja varovainen asenne tähän kokonaisuuteen. Yksityiskohtien jakaminen näin tärkeästä hankkeesta on joiltain osin luottamuksellista.
Mikä on budjetti tällä hetkellä?
Se ei ole muuttunut.
Miten kuvailisit tällä hetkellä telakan suhteita Logistiikkalaitokseen ja Merivoimiin?
Erittäin hyvät. Olemme rakentaneet oikeat yhteistyöfoorumit kaikille eri tasoille. Kun Merivoimilla avainhenkilöitä muuttuu, niin yhteistyö jatkuu varmasti uusienkin henkilöiden tuella entistä paremmin. Nyt kun rakennusvaihe on lähtenyt liikkeelle, Merivoimat on tietysti aktiivisemmin mukana. Suunnitteluvaiheessa he eivät olleet niin paljon läsnä.
Onko niin, että RMC ei joudu maksamaan myöhästymisistä mitään sakkoja?
Hieman hämmentävä kysymys. Me emme tässä vaiheessa keskity sakkoihin vaan siihen, että saamme hankkeen joka päivä ja joka viikko menestyksekkäästi eteenpäin.
Pari vuotta sitten RMC oli konkurssin partaalla. Mikä on telakan taloudellinen tilanne nyt ja kuinka vakaus varmistetaan jatkossa?
Jos projektit ovat ajateltu taloudellisesti järkevästi, se tekee telakasta terveen. Siihen vaikuttaa se, millaisia sopimuksia tehdään. Projektin pituus voi olla kolmesta vuodesta jopa 10 vuoteen. Perinteiset kiinteät laivanrakennussopimukset eivät huomioi maailmantilanteen muutoksia. Sopimusten tulee elää sen mukaan, mitä maailmassa tapahtuu. Ukrainan kriisin alettua ja korkojen nousun myötä laivanrakennusindeksi on noussut yli 30 prosenttiyksikköä. Tämä on valtava – ei vain suomalainen – haaste. Toimintaympäristö on hyvin vaikea.
Jos telakka menisi konkurssiin, sotalaivahankkeesta vastaava tytäryhtiö RMC Defence siirtyisi valtion omistukseen. Millaiseksi arvioit tätä riskiä tällä hetkellä?
Yritysrakennehan on tietysti tehty siten, että kansallisesti strateginen projekti on turvattu. Se on varmasti hyvin järkevää. En pysty ottamaan kantaa riskin suuruuteen. Jos Putin hyökkää vielä johonkin toiseen maahan, niin kyllähän maailmantaloudessa voi tapahtua lisääkin ikäviä asioita. Meillä on tietysti kaupallisella puolella haastava tilanne inflaation vuoksi, mutta uskon, että teemme oikeita ratkaisuja.
Kuinka paljon Putinin seuraavien siirtojen ajatteleminen verottaa yöuniasi?
Ei se verota. Sehän on normaalia, että maailmassa tapahtuu koko ajan. Toki ei voi olla olematta huolissaan siitä maailmanlaajuisesta kehityksestä, jota viime vuosina on nähty.
Milloin telakka saadaan käännettyä voitolliseksi?
Nyt on tehty jo oikeita liikkeitä, ettei teollinen toiminta syö ylimääräistä rahaa. Seuraavat asiat, jotka meidän täytyy taklata, ovat inflaatio ja sopimusten sisältö.
Minkälaisia toimia käytännössä se tarkoittaa?
Kassavirtaa ajatellen sovimme viime kesänä TT-Linen kanssa, että aloimme saada maksuja työn edistymisen mukaisesti. Se on normaali teollinen toimintatapa, ettei rahaa saada vasta sitten, kun laiva on valmis.
Kuinka pitkää uraa odotat tässä tehtävässä?
Olen aina ollut pitkäjänteisesti mukana kaikissa tehtävissäni. Aion olla tässä niin kauan, että telakka toimii halutulla tavalla. Jos vielä pääsee sen päälle nauttimaan, urastahan voi tulla vaikka kuinka pitkä.
Mikä on ollut urasi vaikein paikka?
Teollisessa elämässä törmää viikoittain hankaliin tilanteisiin. Se on aina tietysti vaikea tilanne, jos joku luottoihminen päättää vaihtaa työpaikkaa.
Miksi Rauman telakkaa on niin vaikea johtaa?
Kokonaisuus on varmasti vaikea millä tahansa telakalla. Rauman uuden telakan ympäristössä on tarvittu erilaisia johtamiskykyjä: on laitettu yritys liikkeelle ja sitten lähdetty rakentamaan ensimmäisiä teknologisesti erilaisia laivoja. Nyt on volyymin kasvuvaihe, kun tehdään kolmea laivaa yhtä aikaa. Siinä tarvitaan teollisen toimintatavan johtamiskykyä.
Miten kanadalaisen Daviesin kauppa Helsingin telakasta vaikuttaa Rauman kilpailuasemiin?
Tietysti meillä on molemmilla osaamista jäänmurtajissa, sen voi nähdä kilpailutilanteena. Meillä on myös toisiamme tukevaa osaamista: Raumalla terästuotantoa ja Helsingissä iso suunnitteluosasto. Siinä voisi olla hyvä mahdollisuus myös yhteistyöhön.
Ovatko kanadalaiset ilmaisseet ostohaluja teidän suuntaanne?
En ole ollut mukana sellaisessa keskustelussa.
Millaista palkkaa saat uudessa työssäsi?
Palkka on samalla tasolla kuin telakan edelliselläkin johtajalla.
Lue myös: