Koronavuosien venehuuma on vaihtunut kylmään alamäkeen, mutta kalliiden jahtien vienti kannattelee suomalaista veneteollisuutta. Selvitimme alan näkymät ja suurimpien venevalmistajien talousluvut.
Uusien veneiden myynti sakkasi viime vuonna pahasti, kappalemääräisesti alas tultiin 30 prosenttia. Ensirekisteröinneillä mitaten viime vuosi oli koko 2000-luvun heikoin.
”Viime vuosi oli alalle vaikea, korkojen nousu ja talouden epävarmuus vaikuttivat kestokulutushyödykkeiden ja siis myös veneiden myyntiin”, alan etujärjestön Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo kertoo.
Venekauppa lähti koronan takia vuosina 2020–21 ennennäkemättömään nousukiitoon. Suomalaiset eivät päässeet matkustamaan, mutta mökkeilyyn rahaa heltisi enemmän kuin koskaan.
”Tämä heijastui suoraan veneiden myyntiin. Useampi kuin joka toinen venekauppa liittyy mökkeilyyn.”
Huippuvuosina alan liikevaihto hätyytteli miljardia euroa. Nyt ollaan 800 miljoonassa. Ala työllistää Suomessa 3 500 ihmistä.
”Alan luvut vastaavat hyvinkin Turun telakan lukuja. Yritykset ovat pieniä ja hajallaan, joten venevalmistuksen todellista kokoa voi olla vaikea hahmottaa. Myös päättäjille alan merkityksen tajuaminen on hankalaa”, Pajusalo sanoo.
Tekniikka&Talouden koostaman 10 suurimman venevalmistajan listalla liikevaihtojen muutokset heittelivät 44 prosentin kasvun ja 35 prosentin supistumisen välillä vuoden 2022 talousluvuissa.
Juttu jatkuu taulukon jälkeen.
Kolme kärki pysyi ennallaan eli ykkösenä oli Axopar Boats ja sen perässä Inhan tehtaat ja Nautor. Axopar ylitti tälläkin kertaa ainoana sadan miljoonan liikevaihtoeuron rajan ja repi 37 prosentin kasvullaan eroa jäljessä tuleviin
Axoparia vielä enemmän kasvoi Boomerang Boats, huimat 44 prosenttia.
Eniten liikevaihto supistui Baltic Yachtsilla, 35 prosenttia, ja Finnmaster Boatsilla 29 prosenttia.
Kärkikymmenikön keskimääräinen kasvuprosentti oli 11,5, kun se edeltävänä vuonna oli 18,3 prosenttia.
”Hienoista laskua siis, mutta kaksinumeroiseen kasvuprosenttiin voi kuitenkin olla tyytyväinen”, T&T:n yritystutkija Viljo Hautala tiivistää.
Hiljentyvä venekauppa näkyy todennäköisesti yritysten vuoden 2023 talousluvuissa.
Venevalmistajat paransivat myös kannattavuuttaan vielä vuonna 2022. Keskimääräinen liiketulosmarginaali oli 5,8 prosenttia, kun se edeltävänä vuonna oli 4,5 prosenttia
Myös sijoitetun pääoman tuoton suhteen nähtiin roima parannus. Keskimääräinen sijoitetun pääoman tuotto oli erinomaisella tasolla, 25,5 prosenttia. Edellisenä vuonna luku oli vain 11,1 prosenttia.
Erityinen ilonaihe alalle on kuitenkin venevienti, joka kiisi huimalla vauhdilla koko viime vuoden.
Tullitilaston mukaan Suomen veneviennin arvo kasvoi tammi–marraskuussa 2023 noin 22 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Veneitä vietiin kaikkiaan lähes 5 000 kappaletta 52 eri maahan.
Lukumääräisesti venevienti putosi puoleen, vaikka viennin arvo nousi. Suomesta siis viedään ulkomailla aiempaa kalliimpia veneitä.
Tärkein vientimaa oli Ruotsi. Vaikka vienti sinne pieneni arvoltaan 16 prosenttia, sinne toimitettiin yli 2 100 venettä yhteisarvoltaan 66 miljoonaa euroa.
Toiseksi tärkein vientimaa oli Norja, jonne vietyjen veneiden määrä laski 40 prosenttia, mutta arvo pysyi edellisen vuoden tasolla lähes 57 miljoonassa eurossa.
Purjeveneitä vietiin vuoden ensimmäisen 11 kuukauden aikana yhteensä 68 kappaletta, kaikkiaan lähes 164 miljoonan euron arvosta.
”Kalliimpien jahtien ostajia ei talouden alavire tai korkojen nousu juuri hetkauta. Suomessa tällaisia henkilöitä ei valitettavasti juuri ole”, Pajusalo kertoo.
Purjeveneviennin tärkeimmät maat olivat viime vuonna Espanja (3 venettä / 37,9 miljoonaa euroa), Norja (2 venettä / 22,8 M€), Ruotsi (1 vene / 20,7 M€), Ranska (1 vene / 16 M€) ja Sveitsi (7 venettä / 15 M€).
”Kahdenkymmenen miljoonan euron veneellä ei pääse kaikkien aikojen viiden kalleimman vientikauppalistalle. Kalleimmat Suomesta toimitetut purjeveneet ovat maksaneet useita kymmeniä miljoonia.”
Suomalaisten suosikkiveneenä pysyi ensirekisteröintien perusteella Buster, jota myytiin 387 kappaletta. Senkin myynti tuli roimasti alas vuodesta 2022, jolloin niitä myytiin vielä 572 kappaletta. Suosituin malli on hieman alle viisimetrinen Buster M.
Toiselle sijalle nousi Suvi (234 venettä) ja kolmannelle Terhi (189 venettä). Kymmenen suosituimman moottoriveneen kärkimerkit olivat kaikki kotimaisia.
”Kymmenen listalta putosi pois Vboats, joka on venäläinen valmistaja ja ennen tunnettiin Volzhanka-nimellä”, Pajusalo selventää.
Kaikkien vesikulkuneuvojen listalla ykkössijaa pitää vesijetti Sea-Doo, jota myytiin viime vuonna 672 kappaletta.
Venealalla ei ole kovin ruusuisia käsityksiä kuluvasta vuodesta.
Pajusalon mukaan ostovoima Suomessa ja lähimarkkinoilla on heikentynyt ja sen korjaantuminen vie todennäköisesti vielä tämän vuoden. Tämä heijastuu rankalla kädellä pienten ja keskikokoisten perämoottoriveneiden kysyntään.
”Noin 90 prosenttia Suomessa myytävistä veneistä on pituudeltaan korkeintaan 7 metriä”, Pajusalo havainnollistaa.
Valmistus laahaa kysynnän perässä
Kokkolalainen Sargo on oiva esimerkki Pohjanmaan kukoistavasta veneteollisuudesta.
Yhtiö teki viime vuonna 18,2 miljoonan euron liikevaihdon. Tälle vuodelle on budjetoitu hienoista kasvua.
”Meillä on töitä riittävästi ja tehtaalla vallitsee täystyöllisyys”, toimitusjohtaja Thomas Sarin kertoo.
Sargo tunnettiin aiemmin nimellä Sarins Båtar. Veneet eivät ole ihan joka miehen käyttötavaraa, sillä halvimmatkin mallit maksavat 250 000 euroa. Tehtaan ylpeydestä, uutuusmalli Sargo 45:stä saa pulittaa miljoona euroa.
”250 000–400 000 euron veneitä menee erittäin paljon Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. 500 000–1 000 000 euron veneen ostajat ovat Amerikassa, Australiassa ja Japanissa.”
Löytyykö Suomesta ostaja miljoonan euron veneelle seuraavan kolmen vuoden aikana?
”Kyllä löytyy. Uskon niin.”
Sargon ongelmat tiivistyvät Sarinin mukaan tällä hetkellä liian pitkiksi venyviin toimitusaikoihin. Mikäli nyt tekee tilauksen, halvemman hintaluokan veneen saa käyttöönsä syksyllä. Miljoonavenettä joutuu sen sijaan odottelemaan syksyyn 2026 saakka.
”Toimitusaikamme ovat liian pitkät. Se haittaa myyntiä, se on selvä”, Sarin sanoo.
Uutuusmallia 45 menisi siis kaupaksi enemmän kuin ehditään valmistaa. Tämä ei ole ihme, sillä Venelehden mukaan Sargo 45 on ”parasta mitä venealalla miljoonalla voi saada”.
Menestysvenettä tehdään tällä hetkellä Kokkolassa kolmella tuotantolinjalla 15 veneen vuositahdilla.
”Jos pystyisimme nostamaan jokaisen linjan tuotantoa yhdellä veneellä vuodessa, vaikutus liikevaihtoon olisi valtava.”
Tuotannon lisäämiseen on Sarinin mukaan kaksi tietä.
”Voimme siirtyä ostamaan entistä valmiimpia osia, esimerkiksi lasikuituosien sijaan valmiita hyttejä. Toinen tie on lisätä käsipareja tuotannossa, meillä on nyt sen verran kokemusta, että tiedämme, mihin töihin väki kannattaa laittaa.”
Sargon palveluksessa on tällä hetkellä 74 henkeä. Alaa vaivannut työvoimapula on rauhoittunut.
”Olemme saaneet omien rekrysivujen kautta kivasti porukkaa töihin. Koulutamme itse väen.”
Tuotanto Sargon tehtaalla pyörii ainoastaan yhdessä vuorossa. Kahteen vuoroon siirtymistäkin on harkittu, mutta veneet ovat niin paljon käsityötä, että kapulaa ei voi tuosta vain siirtää toiselle.
Sarinin mukaan yhtiössä on mietitty paljon, miten veneiden käyttöä saataisiin lisättyä. Veneitä käyttävät yleensä vanhemmat mökkireissuillaan, lapset lähtevät yleensä pariksi viikoksi kalaan tai huviretkelle.
”Vene on kallis, ja jos sitä ei käytetä, se vasta kallis onkin. Runsas käyttö antaa ostajalle tunteen, että ostos on hintansa arvoinen”, Sarin filosofoi.
Sähköveneiden tulo markkinoille on huomattavasti hitaampaa kuin vaikkapa sähköautojen. Sargolla on laskettu, että Sargo 28 -veneeseen asennettava akusto painaisi 2000 kiloa, kun koko veneen paino on 3000 kiloa.
Venemessut ovat Sargollekin elintärkeitä ostajakuntaa valloitettaessa. Alan tärkeimmät messut ovat vuosittain Düsseldorfissa, Cannesissa sekä Seattlessa.
Nato-jäsenyys räjäytti kysynnän
Viranomaisveneitä Teijolla valmistavalla Marine Alutechilla on lähivuosiksi huimat kasvusuunnitelmat.
Perheyhtiö jäi vielä vuoden 2022 liikevaihdollaan Suomen kymmenen suurimman venevalmistajan listan ulkopuolelle, mutta tilanne tulee todennäköisesti muuttumaan. Yhtiö aikoo nimittäin kaksinkertaistaa liikevaihtonsa tänä vuonna ja uusia saman tempun ensi vuonna. Tämä tarkoittaisi liikevaihdon kasvamista viime vuoden 16,5 miljoonasta 50–60 miljoonaan euroon.
Jurmo-luokan miehistönkuljetusveneistään tunnettu Marine Alutech on saamassa kovan kasvupotkun Suomen tuoreesta Nato-jäsenyydestä.
”Olemme varmasti yksi niistä yrityksistä, jotka hyötyvät Nato-jäsenyydestä. Meillä on nyt meneillään keskustelut 11 Nato-maahan, kun niitä aiemmin oli kerrallaan ehkä 1–2 maahan”, hallituksen puheenjohtaja Niko Haro kertoo.
Haro ei kerro, mitä aluksia tai mitä maita keskustelut koskevat.
”Mikäli voitamme 2–3 noista 11 kilpailusta, tuplaamme liikevaihdon. Joka toisen voittaminen olisi loistava tulos. Jos voitamme enemmän, en enää tiedä mitä pitäisi tehdä”, Haro sanoo pilke silmäkulmassa.
Puolustusvoimat tilasi viime kesänä Teijosta 17 uutta kotimaista Jurmo-luokan miehistönkuljetusvenettä 25,5 miljoonalla eurolla varaosineen.
Kaikkiaan Jurmoja on tehty 55. Ensimmäiset Jurmot ovat valmistuneet 2000-luvun alussa, ja niitä on viime vuosina peruskorjattu.
Jurmoa voidaan käyttää muun muassa maihinnousu- tai huoltotehtävissä. Sen aseistukseen kuuluu 12,7 mm ilmatorjuntakonekivääri. Jotkut aluksista ovat myös miinanlaskukykyisiä.
Miten Jurmot ovat kehittyneet 20 vuodessa?
”Kaikki tekniikka on mennyt eteenpäin, mutta elektroniikka ja kommunikaatio muihin aluksiin on harpannut eteenpäin. Työveneitä voidaan myös ohjata tarvittaessa kauko-ohjauksella.”
Teijossa on myös työn alla viisi partiovenettä Kreikan rannikkovartiostolle. Alukset ovat Watercat 2000 Patrol -tyyppisiä, ja tilaukseen sisältyy myös optio viidestä lisäveneestä. Kokonaisarvoltaan tilaus on 17 + 17 miljoonaa euroa eli yhden aluksen hinnaksi tulee reilut 3 miljoonaa euroa.
Partioveneet ovat 19,5 metrin pituisia ja niiden huippunopeus on yli 50 solmua. Alukset varustetaan huippuluokan valvontatekniikalla. Tämä tarkoittaa kameroita ja pimeänäkösensoreita.
Teijossa on myös tekeillä pari partiovenettä Rajavartiolaitokselle, yksi luotsivene Finnpilotille sekä 20 metrin öljyntorjunta-alus Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokselle.
Reilun 30 vuoden ikäinen Marine Alutech on hyvä esimerkki erikoistuneesta yrityksestä, joka pärjää segmentissään maailmallakin.
”Meillä on maailmalla 2–3 kilpailijaa ja tunnemme toistemme tuotteet läpikotaisin”, Haro kertoo.
Mikä on syynä, kun häviätte tarjouskilpailun?
”Hinta. Isommilla kilpailijoilla on joskus joku muu syy subventoida kauppahintaa. Meillä ei tätä mahdollisuutta ole.”
Marine Alutech laittoi viime vuonna tuotekehitykseen noin 15 prosenttia liikevaihdostaan. Ykköspanostuskohde on etäohjaus.
Teijolaisyritys työllistää alihankkijoineen reilut sata ihmistä. Alaa riivannut työvoimapula on Haron mukaan jonkin verran helpottunut.
”Muiden alojen, kuten rakentamisen ja konepajojen, vaikeudet ovat hyödyttäneet meitä. Työntekijöitä saa nyt hiukan aiempaa helpommin.”
Lue myös: