Korona-ajan aiheuttama kuoppa kauppakeskusten kävijämääriin on lähes saavutettu neljä vuotta pandemian alkamisen jälkeen.
Näin sanoo Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Mika Ohenoja.
Kauppakeskusyhdistyksen keräämien tilastojen mukaan vuoden 2019 huippuvuosi ohitettiin kokonaismyynnin arvon osalta jo aiemmin.
”Kauppakeskuksilla kaiken kaikkiaan on mennyt pitkässä juoksussa hyvin”, Ohenoja sanoo.
Jalkauduimme Helsinkiin laskemaan keskeisimpien kauppakeskusten liiketilojen täyttöasteita. Selvityksen pääpaino suunnattiin Helsingin keskusta-alueelle, mutta mukaan otettiin myös kolme suurinta keskusta kantakaupungin ulkopuolella.
Nämä ovat Pasilan Mall of Tripla, Itäkeskuksessa sijaitseva Itis ja kauppakeskus Kaari, joka on Kannelmäessä.
Vertailussa selvisi, että suhteessa tyhjintä on kauppakeskus Citycenterissä. Siellä lähes joka neljäs liiketila oli tyhjänä. Samoin oli vuosina 2021 ja 2022.
Helsingin metropolialueella kauppakeskusten täyttöaste oli viime vuoden lopussa liiketilojen osalta keskimäärin 96 prosenttia. Kaikkien tilojen osalta täyttöaste oli 93,6 prosenttia.
Selvityksessämme lähes kaikissa isoimmissa kauppakeskuksissa oli tyhjillään tiloja enemmän kuin koko metropolialueella keskimäärin. Ainoastaan Tripla, Kaari ja Kamppi olivat lähellä keskiarvoa.
Suurimmista kauppakeskuksista Redissä ja Forumissa tyhjien tilojen määrä on vähentynyt merkittävästi. Vielä vuonna 2022 lähes joka neljäs Redin liiketila oli tyhjillään. Nyt osuus oli noin 15 prosenttia, mikä on samaa tasoa kuin useimmissa muissa vertailussa olevissa Helsingin keskusta-alueen kauppakeskuksissa.
Redi kohentanut selvästi
Redin kauppakeskusjohtaja Juhani Hiippavuori sanoo, että olosuhteisiin ja markkinaan nähden kauppakeskuksella menee hyvin. Suurvuokralainen XXL sulki ovensa hiljattain, mutta yrityksen kahdesta tyhjästä liiketilasta tosen neuvottelut ovat loppusuoralla.
”Se nostaa täyttöastetta, ja olemme alueen keskiarvossa”, Hiippavuori sanoo.
Redi avattiin kuusi vuotta sitten. Alkuaikoina media nosti esiin sen, kuinka kauppakeskuksessa oli vaikea löytää liikkeitä. Myös täyttöaste laahasi, eli iso osa Redin liiketiloista oli tyhjillään.
Esimerkiksi vuonna 2021 Kauppalehti laski Redistä 83 tyhjää liiketilaa. Nyt niitä oli 27.
”Klikkiotsikointi ei tilannetta auta, vaan se aidosti vaikeuttaa vuokrausneuvotteluja”, Hiippavuori sanoo.
Redi on panostanut kauppakeskuskokemuksen parantamiseen vuosien varrella esimerkiksi helpottamalla liikkumista. Myös palveluja on mietitty uusiksi, ja kauppakeskukseen avattiin viime vuoden lopulla suuri ravintolakeskittymä.
Raaka fakta on kuitenkin myös se, että Redin ympäristö on kehittynyt. Kalasataman kaupunginosaan on rakennettu uusia asuintaloja, ja potentiaalista kävijäkuntaa liikkuu alueella täysin eri tavalla kuin Redin avautuessa.
”Onhan se todella merkittävä tekijä. Jos ajatellaan vaikka esimerkkinä Espoon Isoa Omenaa. Se täytti juuri 20 vuotta, ja vasta nyt sen alue alkaa olla valmis. Redi on 6-vuotias ja rakennettavaa riittää vielä. Tämä muuttuu vain paremmaksi”, Hiippavuori sanoo.
Liikenne auttaa
Vertailussamme kävijämäärät korreloivat vahvasti tyhjien liiketilojen määrien kanssa.
Esimerkiksi Mall of Triplassa oli viime vuonna yli 27 miljoonaa kävijää, ja Kampissakin lähes 25 miljoonaa kävijää. Ne ovat Suomen suurimpia kauppakeskuksia kävijämäärillä mitattuna, ja kummankin täyttöaste on yli 90 prosenttia.
Kumpikin kauppakeskus sijaitsee liikenteen solmukohdassa. Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Mika Ohenoja sanoo, että viihtyisän ostos- ja asiointiympäristön sekä palveluvalikoiman lisäksi kuluttajien saapuminen on nykyään elintärkeää.
”Uusiin kauppakeskuksiin on helppoa tulla julkisilla liikenneyhteyksillä ja henkilöautoilla. Tämä varmasti edesauttaa menestystä.”
Eri kaupan alan sektoreista parhaiten menee Ohenojan mukaan kauneuteen ja terveyteen keskittyvillä liikkeillä, päivittäistavarakaupoilla ja kahviloilla. Vaikeampaa on muodin ja vaatetuksen toimialalla.
Syitä on Ohenojan mukaan useita.
”Kuluttajakäyttäytymisen muutos on tapahtunut jo kauan sitten. Myös kiertotalouden merkitys varsinkin nuorison keskuudessa on merkittävää.”
Mahtuuko Helsinkiin vielä?
Helsinkiin on rakennettu viime vuosina rutkasti kauppakeskuksia.
Kauppakeskusyhdistyksen tilastojen mukaan Helsinkiin avautui kahdeksan kauppakeskusta 2010-luvulla. Viimeisin niistä on vuokrattavalta pinta-alaltaan kaupungin suurin ja Suomen neljänneksi suurin Mall of Tripla.
Mahtuuko Helsinkiin enää kauppakeskuksia, kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Mika Ohenoja?
”Helsinki ja pääkaupunkiseutu kasvavat tulevina vuosina. Kaupallisten liiketilojen tarve kasvaa, ja sitä tarvetta varmasti tyydytetään. Mutta juuri nyt tarkastelisin asiaa kriittisesti. Nyt pitäisi ehkä panostaa Helsingin keskustan toimintaedellytysten kehittämiseen.”
Myös Redin kauppakeskusjohtaja Juhani Hiippavuori sanoo, että isossa kuvassa Itis, Redi ja Tripla muodostavat ”hyvän kombon”, jonka läheisyyteen on hankala tuoda isoja kauppakeskuksia.
”Varmaan nykytilanne on hetken aikaa hyvä.”
Kauppakeskusyhdistyksen Mika Ohenoja sanoo, että uusien kauppakeskusten tulo ei ole vain yksityisen sektorin käsissä.
”Se riippuu paljon siitä, miten kaavoitetaan ja millaisia uusia kaupunkikeskustoja luodaan.”
Redin Juhani Hiippavuori sanoo, että aluekehitys ja kauppakeskusten menestyminen kulkee käsi kädessä. Esimerkkinä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta on Turussa kauppakeskus Skanssi, joka kehittyi samalla tavalla kuin Rediä ympäröivä Kalasatama.
”Ensin tuli kauppakeskus, sitten asuintalot. Samanlainen tarina kuin Redissä, mutta vain pienemmässä mittakaavassa.”