Yliopistojen rahoitus ja vaikuttavuus

Menestymme, kun panostamme osaamiseen. Eniten saamme aikaan huolehtimalla yliopistojemme toimintaedellytyksistä.

"Tekniikan yliopistojen resurssit nostetaan EU:n kärkisijoille"

Parasta Suomelle - TEKIN KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

Viimeisimpien OECD:n tilastojen mukaan Suomen korkeakoulutukseen käyttämä julkinen rahoitus oli 2011 maailman kärkeä. Tämän jälkeen korkeakoulutuksesta on leikattu merkittävästi ja siten syöty yliopistojemme resursseja.

Tekniikan ja luonnontieteen alat ovat hyvin resurssi-intensiivisiä. Jotta maailmanluokan tutkimus olisi mahdollista, tarvitaan kallista tutkimusinfrastruktuuria. Jos haluamme, että Suomi on myös jatkossa viemässä korkean teknologian tuotteita ja palveluita, meidän on muutettava rahoituskehityksen suuntaa ja toisaalta myös uskallettava uudistaa korkeakoulutuksen rakenteita laadun ja vaikuttavuuden tehostamiseksi.

TEK on tehnyt vertailevaa tutkimusta, jonka tuloksena on, että suomalaisten tekniikan koulutusta tarjoavien yliopistojen resurssit ovat kohtuullisen hyvällä eurooppalaisella tasolla. Ne kuitenkin jäävät jälkeen Sveitsin ja Tanskan kärkiyliopistoista puhumattakaan yhdysvaltalaisista. Näin ei voi tulevaisuudessa jatkua, vaan meidän on tavoiteltava eurooppalaista huipputasoa eikä tyytyä hyvään keskitasoon.

Kokonaisrahoituksen suuruuden lisäksi merkitystä on myös  sillä, miten tämä rahoitus jaetaan. Yliopistojen rahoitusmallia on kehitetty oikeaan suuntaan siten, että se huomioisi paremmin laadun. TEKin näkemyksen mukaan suuntaa on jatkettava siten, että laatu ja vaikuttavuus huomioidaan entistä paremmin. Keskeistä on myös tehdä strategisia valintoja siten, että rahoituksessa huomioidaan Suomelle strategisesti tärkeiden alojen rahoitustarpeet.

"Laatua ja vaikuttavuutta rahoitusmalliin!"

jari Jokinen / KOPO-ohjelmasta

Yhdessä Teknologiateollisuuden ja neljän tekniikan yliopiston kanssa TEK teetti kansainvälisen case-tutkimuksen eri maiden tavoista arvioida tutkimustoiminnan vaikuttavuutta yliopistojen ohjauksen ja rahoituksen perustana. Selville saatiin, että suomalaisten yliopistojen tutkimustoimintaa ohjataan useilla rahoitusjärjestelmillä. Vaikuttavuustavoitteet ovat osin myös ristiriitaisia.

Johtopäätöksenä oli, että tutkimuksen kokonaisohjausta on terävöitettävä. Samalla on selkiytettävä strategiset kansallisen tason päätavoitteet vaikuttavuudelle. Lisäksi yliopistojen strategiaperustaista rahoitusta on lisättävä ottaen huomioon painopistevalinnat kansallisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän on myös luotava vahvemmat kannusteet erikoistumiselle ja kumppanuuksien muodostamiselle. 

Asiasanat: