Yt-laki ei ole potkulaki
Yhteistoimintaa tarvitaan irtisanomisten välttämiseksi, sanoo yhteistoiminta-asiamies Harri Hietala.
Yhteistoiminta-asiamies Harri Hietalan mielestä yhteistoimintamenettelyn ydin on ihan muualla kuin työntekijöiden vähentämisessä.
– Se on niissä arkipäivän asioissa, joita työnantajan ja työntekijöiden pitäisi tarkastella yhdessä työpaikalla, jotta toimintaa kehitettäisiin ja vältettäisiin väen vähentämistilanteet.
Hietala on yrittänyt pääministeri Juha Sipilän pyynnöstä helpottaa paikallista sopimista.
– Toimeksiantoni oli kaksipuoleinen. Siinä puhutaan sekä paikallisen sopimisen lisäämisestä että työntekijöiden aseman vahvistamisesta yrityksen päätöksenteossa.
Hietala tietää, että jo pelkkä yt-lyhenteen kuuleminen säikäyttää palkansaajat luulemaan edessä olevan irtisanomisia.
Hänen mielestään yt-laki ei ole potkulaki.
– Yhteistoimintaa tarvitaan työpaikan arkipäivän asioissa, jotta toimintaa kehitettäisiin ja irtisanomistilanteilta vältyttäisiin.
Yt-laki nyrjähti jo kauan sitten
Hietalan mukaan yhteistoimintalaista tuli potkulaki jo 80-luvun lopulla, kun siihen upotettiin tiukat säädökset irtisanomistilanteisiin.
– Jotta yt-laki olisi sitä, mitä sen pitäisi olla, vähentämistilanteita koskevat säädökset pitäisi siirtää lainsäädännössä jonnekin muualle.
Toimivaan yhteistoimintaan työpaikoilla tarvitaan Hietalan mielestä paikallista sopimista.
– Työpaikoilla on paras ymmärrys siitä, mitä ja miten pitäisi tehdä. Haasteena on, onko puolin ja toisin valmiutta pohtia ja sopia toimenpiteistä, joita tarvittavat muutokset edellyttävät.
Ihan kaikkea Hietala ei kaataisi paikallisesti sovittavaksi.
– Minä ajattelen sillä tavalla, että valtakunnalliset sopimukset olisivat jatkossakin perustaso. Työpaikoilla voitaisiin sitten katsoa läpi, ovatko asiat sellaisenaan hyvässä asennossa, vai kaipaisivatko ne osapuolien mielestä toisin sopimista.
Menettelytapa lakia tärkeämpi
Hietala vakuutti jo syyskuussa kirjaavansa paikallisen sopimisen ohjelmaansa muutosesityksiä yhteistoimintaan.
– Esitin esimerkiksi, että henkilöstön edustusta yritysten hallinnossa koskevat säännökset siirrettäisiin yhteistoimintalakiin.
Hietala esittää muutoksia myös tapaan lukea yhteistoimintalakia.
– Sen sijaan, että luetaan laissa olevia normeja, pitäisi työpaikalla voida sopia menettelytavoista, joita kyseisessä tilanteessa noudatetaan.
Tarvitaanko Suomessa yt-laki?
– Ennen kaikkea tarvitaan yhteistoimintaa, jota on vaikea luoda lailla. Se vaatii tiettyä henkeä työpaikoilla. Riittäisi, että laki olisi suuntaa antava, Hietala sanoo.
– Jos laki alkaa sanoa millintarkasti, miten sitä pannaan toimeen, yhteistoiminta karisee.
Fiksusti noudatettu yhteistoimintalaki voisi Hietalan mielestä auttaa myös hallituksen kilpailukykyloikan saavuttamisessa.
– Talous koostuu yrityksistä, joissa työntekijöiden ja työnantajien pitäisi toimia yhdessä. Jos yhteistoiminta sujuu hyvin, se vaikuttaa positiivisesti talouteen. Jos se sujuu huonosti, vaikutukset ovat päinvastaiset.
Tietysti kaikki arvostelivat
Hietalan esitystä paikallisen sopimisen edistämiseksi ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi arvostelivat kaikki etujärjestöt tuoreeltaan. Tämä ei Hietalaa yllättänyt.
– Minusta se oli melko luonnollista, koska palkansaajajärjestöillä, työnantajajärjestöillä ja yrittäjäjärjestöillä on kaikilla erilaiset painotukset siitä, kuinka noita asioita tulisi kehittää.
Yhteistoiminta-asiamies Hietala uskoo, että hyvin hoidettu yhteistoiminta työpaikoilla vaikuttaa positiivisesti talouteen.
Lue myös artikkelit:
- TEK: Paikallisessa sopimisessa on varmistettava palkansaajille tasapuolinen neuvotteluasema
- Paikallinen sopiminen vaatii reilua peliä
- YTN: Seuraavan hallituksen uudistettava yt-laki
- Yt-neuvottelut yt-neuvottelujen perään – luovuutta ei voi paremmin tappaa!
- Yt-neuvottelut ravistelevat tekkiläisiä
- Yhteistoimintalaki ei ole vain irtisanomista varten