Näin kaupan ala pääsee menestyksen tielle

Kaupan ala on paininut jo vuosia monen murroksen keskellä. Vuoden 2008 finanssikriisiä seurannut talouden negatiivinen kierre, Venäjän ongelmat, kulutuksen eriytyminen ja verkkokauppa ovat heikentäneet alan toimintaedellytyksiä.

Myös tavaratalokonserni Stockmann on elänyt vaikeita aikoja, ja konsernissa on tarvottu yt-neuvotteluista toiseen. Lamaannusta on kuitenkin vaikea aistia ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehen Minna Hirvosen kasvoilta. Päinvastoin, hän uskoo innolla tulevaan.

– Meillä on ollut vaikeuksia, ja aina henkilöstöä ei ole kuunneltu, mutta nyt tilanne on muuttunut. Johto on suhtautunut vakavasti siihen, että henkilöstö on voinut pahoin, eikä ole päässyt vaikuttamaan.

– Työnantaja kuuntelee herkällä korvalla henkilöstön mielipiteitä. Henkilöstön osallistaminen on lisääntynyt huomattavasti. Esimerkiksi kerran viikossa johto järjestää Powerhour-tunteja, joihin kuka tahansa voi tuoda omia ideoitaan osastojen tai myynnin kehittämiseen. 

Hirvosen mukaan selkeä muutos tapahtui noin vuosi sitten, kun konsernin johtoryhmä vaihtui. Kesäkuussa ylempien toimihenkilöiden kanssa solmittu sopimus henkilöstönedustusjärjestelmästä puolestaan tuo asiantuntijaryhmän äänen selkeämmin kuuluviin yrityksen päätöksenteossa.

Nyt Hirvonen pääsee osallistumaan Stockmannilla paikallisten sopimusten tekemiseen ja saa aiempaa laajemmin tietoa esimerkiksi palkkauksesta.

Lisäksi Hirvonen saa osallistua konsernin hallituksen kokouksiin ja pääsee aktiiviseksi kumppaniksi erilaisiin kehittämishankkeisiin. Esimerkiksi syksyllä Stockmannilla tehtiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. 

Aiemmin koulutuksia on mietitty tapauskohtaisesti, ja usein vastauksena on ollut ei.

– Uusia asioita ei voi kehittää vanhentuneilla taidoilla. Tänä vuonna esimiehet keräävät ylös kehityskeskusteluissa asiantuntijoiden koulutus- ja osaamistarpeet, ja kirjaamme ne kootusti ensi vuoden koulutussuunnitelmiin, jolloin ne voidaan myös budjetoida.

Hirvonen kiittelee aktiivista ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistystä, ilman sitä ei olisi saatu näin paljon aikaan. 

Vaikutusmahdollisuudet heikot   

Asiat eivät ole edenneet yhtä hyvin kaikissa kaupan alan yrityksissä. Ylemmät Toimihenkilöt YTN kysyi alalla työskenteleviltä asiantuntijoilta näkemyksiä alan tilanteesta ja keinoista, joilla vauhditetaan toimiala menestyksen tielle.

Vastaajien mukaan vuoropuhelun puute ja huono johtaminen ovat selvästi menestyksen tulppina kaupan alalla. Vastaajista lähes 80 prosenttia kertoo olevansa erittäin tai melko sitoutunut työnantajaansa, mutta lähes 60 prosenttia kokee, että heillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia yrityksen päätöksentekoon ja vuoropuhelun taso on huono. 

Puolet vastaajista arvioi, ettei yrityksen johtamisjärjestelmää ole viritetty tunnistamaan toimintaympäristön muuttumista. 

YTN:n kaupan alasta vastaava asiamies Ville-Veikko Rantamaula ihmettelee, että moni yritys jättää hyödyntämättä useita keinoja, joilla toiminnan tehokkuutta olisi mahdollista lisätä.

– On hälyttävää, että ylempien toimihenkilöiden ääni ei kuulu kehittämistyössä. He ovat alan huippuosaajia ja avainryhmä yrityksissä, mutta silti heitä ei haluta kuulla.

Kaupan ala työllistää Suomessa 300 000 ihmistä, joista ylempiä toimihenkilöitä on noin 30 000. Kaupan alalla työskentelee noin 1 200 tekkiläistä, lähes yhtä paljon kuin metsäteollisuudessa.

– Ylemmille toimihenkilöille pitää saada alalle oma työehtosopimus. Työehtosopimuksen avulla asiantuntijoiden ja johdon välille saadaan luotua jatkuva vuorovaikutus. Tosin pelkkä paperi ei auta, vaan tarvitaan myös aito halu ja luottamusta.

Vuorovaikutus sitouttaa yhteiseen päämäärään

Johtamisen ja organisaatioiden emeritusprofessori Pauli Juuti tunnistaa kaupan alalla monia kriisijohtamiselle tyypillisiä ongelmia. Monesti ajatellaan, että kriisijohtamisessa tarvitaan kovia otteita, ja yksi johtaja johtaa edestä. 

– Se on suurinta puppua. Niin käy kuitenkin helposti, kun iskee paniikki. Todellisuudessa silloin pitäisi keskustella enemmän.  

Juuti puhuu mielellään jaetusta johtamisesta. 

– Jaettu johtajuus on sitä, että esimies lähtee innolla toteuttamaan asioita ja saa keskustelemalla innostettua muut mukaan. Prosessien aikana ei ole väliä, kuka on esimies, vaan se vetää, jolla on paras asiantuntemus. Tällöin organisaatio otetaan omalle vastuulle ja sitä aletaan hoitaa kuin omaa yritystä.

– On oleellista, että kaikki näkevät perustehtävät samalla tavalla, ja tunnelma pysyy positiivisena. Keskustelu on liima, joka sitoo porukan yhteen.

Juuti kannustaa yrityksiä hyödyntämään henkilöstössä piileviä ideoita muutoksen keskellä. 

– Pääsääntöisesti asiantuntijat tuntevat asiat syvällisesti ja esimiehet pinnallisesti. Johtaja, joka päättää ensin, on väärällä linjalla. Parasta olisi laittaa asiantuntijat keskustelemaan keskenään ja olla itse mukana. Tällöin päätös syntyy asiantuntijoiden toimesta, ja itse saa samalla enemmän tietoa aiheesta.  

Perusasiat kuntoon

Digitalisoitumisen mahdollisuuksista ja etenkin verkkokaupasta kohistaan paljon. Verkkokauppoja väitöskirjassaan tutkinut Ruoka-keskon kehitysjohtaja TkT Arhi Kivilahti kuitenkin muistuttaa, että perinteisenkin kaupan asema on edelleen vankka.

Suomessa kaikesta kaupasta verkkokaupan osuus on noin kahdeksan prosenttia.

– Kriisin ja murroksen keskellä perustekemisen merkitys on unohtunut. Kun kiertää kriisiyhtiöiden myymälöitä, rapautumisen huomaa heti.

– On oleellista laittaa ensin perusasiat, kuten hankinta, myynti, markkinointi, logistiikka ja asiakaspalvelu, kuntoon. Muuten digitaalisuuden ulottuvuudet ovat turhia.

Uuden ajan osaajille rohkeammin vastuuta

Kulutustottumusten muuttuminen ja mobiililaitteiden suosion kasvu kuitenkin ennustavat, että murros jatkuu pitkään ja vauhdikkaasti. Myös yritysten pitää kehittyä asiakkaiden tahdissa.

Kivilahti huomauttaa, että uudenlaisia ideoita ei synny, jos yrityksessä ei ole tarpeeksi monipuolista osaamista.

– Yritysten johtoon pitää tuoda enemmän ihmisiä, joilla on erilaiset taustat ja osaamisalueet. Esimerkiksi idea Fordin liukuhihnasta -syntyi, kun aiemmin lihanleikkaajana työskennellyt työntekijä ehdotti alalla käytettävän linjaston tuomista autonvalmistukseen.

– Kaupan alallakin on paljon ihmisiä, jotka ymmärtävät digitaalisuudesta. Heille pitäisi antaa enemmän vastuuta ja nostaa rohkeammin eteenpäin organisaatioissa.

Lisäksi Kivilahti kaipaa kaupan alan yrityksiin lisää monikulttuurista osaamista, jota näkee paljon enemmän esimerkiksi teollisuusyrityksissä. Yritys voi olla kansainvälinen, vaikka se toimisi pääasiassa Suomessa.

Kivilahti korostaa, että kaiken kuohunnan keskellä kannattaa laittaa jäitä hattuun.

– Pitää olla isoja tavoitteita, mutta ne toteutuvat pienin askelin. 

Miltä kaupan ala näyttää alalla työskentelevien silmin?

Kysely toteutettiin elokuussa 2015, ja siihen vastasi kaupan alan asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä työskenteleviä. Lähde: www.ytn.fi > Kaupan ala