Koulutusleikkaukset vaarantavat osaamiseen perustuvan kasvun
Jos näivetämme yliopistot, ihmettelemme kohta, missä ovat uudet osaajat, ideat ja vientitulot, korostaa yksikönjohtaja Jari Jokinen TEKistä.
Hallitus kaavailee ensi vuodeksi yli 100 miljoonan euron pysyviä määrärahaleikkauksia yliopistoihin. Tekes-rahoihin tehtävästä 130 miljoonan euron leikkauksesta suurin osa kohdistuu yliopistolliseen tutkimustoimintaan. Samaan aikaan Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen myöntövaltuutta vähennetään.
Leikkaukset ovat suuruudeltaan noin 7–8 prosenttia yliopistojen vuotuisista toimintamenoista, ja ne vastaavat 1 500–2 000 henkilötyövuoden kustannuksia. Hallituksen koulutuksen kärkihankkeet eivät paikkaa leikkausten vaikutuksia.
TEKin yliopistosektorista vastaava asiamies Daniel Valtakari pelkää, että tutkinnoista muodostuu entistä putkimaisempia, sillä leikkausten myötä valinnaiset kurssit vähenevät ensimmäisinä.
– Monilla laitoksilla suuri osa luennoitsijoista ja harjoitusten vetäjistä on määräaikaisia tutkijoita. Monesti määräaikaisia työsuhteita karsitaan ensimmäisinä. Leikkausten myötä sekä tutkimus että opetus kärsisivät.
Perustutkimus rahoitettava budjettivaroista
Myös johtaja Jari Jokinen TEKin Koulutus- ja työvoimapolitiikka -yksiköstä on huolestunut kehityksen suunnasta.
Suomalainen hyvinvointi ei pohjaudu halpoihin hintoihin, vaan korkeaan teknologiseen osaamiseen ja siihen perustuvaan vientiin. Tämä vaarantuu, jos emme investoi resursseja tekniikan yliopistokoulutukseen ja tutkimukseen.
– Jos näivetämme yliopistot, ihmettelemme kohta, missä ovat uudet osaajat, ideat ja vientitulot, Jokinen huomauttaa.
Jokisen mukaan uutta tieteellistä tietoa tuottava tutkimus, joka ei välttämättä ole välittömästi hyödynnettävissä, on rahoitettava budjettivaroin.
– Uusi tieto ja osaaminen on tuotekehityksen polttoainetta, mitä ilman ei uusien, kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden tai palveluiden kehittäminen onnistu, Jokinen arvioi.
– Julkisen ja ulkopuolisen rahoituksen suhde pitää olla terve, jotta perustutkimuksen tai kaupallisen tutkimuksen osuus ei korostu liikaa, Valtakari täydentää.
TEK järjestää yhdessä Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton ja Aalto-yliopiston kanssa Does Money Lead (to) Research? -seminaarin 24.9. kello 14–16 Aalto-yliopiston Design Factoryssa. Seminaarissa pohditaan tutkimusrahoituksen ongelmia. Tilaisuus on englanninkielinen ja kaikille avoin.
| Does Money Lead (to) Research -seminaari 24.9. |
|---|
What does the future of research funding look like? Has the share of external funding grown too large? Does funding influence research trends? How is funding visible in everyday research work? Programme:
|
