Palkansaajat: Säästöjen ja leikkausten vauhtia hidastettava
Palkansaajakeskusjärjestöt edellyttävät minihallitusneuvotteluilta päätöstä hidastaa valtion menoleikkauksia ja säästöjä.
Työttömyyden kasvusta huolestuneet SAK, STTK ja Akava ehdottavat neuvotteluihin lähteville puolueille kehysriihessä sovittujen sopeutustoimien jaksottamista uudelleen. Järjestöjen tavoitteena on saada Suomeen nopeasti kasvua ja uusia työpaikkoja. Myös kasvupakettiin on suunnattava lisää rahaa.
Järjestöjen ekonomistit arvioivat, että yli 1,5 prosentin bruttokansantuoteosuutta vastaavat säästöt ja menoleikkaukset muodostavat todellisen uhan orastavalle talouden elpymiselle.
– Hallitus päätti keväällä myydä valtion omaisuutta 1,9 miljardilla eurolla. Myynnistä saatuja tuloja ohjataan valtionvelan lyhentämiseen 1,3 miljardia ja kasvupaketin rahoittamiseen 600 miljoonaa euroa. Kasvupaketin osuutta on kuitenkin lisättävä kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi, järjestöt esittävät.
SAK, STTK ja Akava muistuttavat tulevaa hallitusta siitä, että työmarkkinajärjestöt ovat kolmikannassa sitoutuneet neuvottelemaan eläkeuudistuksen valmiiksi vielä syksyn aikana. Palkansaajat odottavat uudelta hallitukselta, että se tukee eläkeratkaisua ottamalla sen jatkovalmisteluun mukaan työelämä- ja työvoimapoliittiset kysymykset.
Palkansaajat edellyttävät, että uusi hallitus noudattaa työelämän hankkeissa ja lainsäädäntöä kehitettäessä jatkossa kolmikantaista yhteistyömenettelyä.
– Tämä periaate unohtui, kun hallitus päätti keväällä leikata ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja työeläkkeiden indeksikorotusta. Lisäksi kumpikaan näistä päätöksistä ei juuri vaikuta valtiontalouteen, joten ne on syytä perua, järjestöt korostavat.
----------------
LIITE: Järjestöjen kannanotto minihallitusneuvotteluihin
Lisää työtä Suomeen
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava ovat syvästi huolissaan työttömyyden kasvusta. Järjestöt ehdottavat lähipäivinä käynnistyvien minihallitusneuvottelujen osallisille seuraavia toimenpiteitä, joilla kasvua ja työllisyyttä voidaan nopeasti lisätä.
Sopeutuksen vauhtia hidastetaan työpaikkojen saamiseksi
Runsaan 1,5 prosentin bruttokansantuoteosuutta vastaava finanssipoliittinen kiristys ensi vuonna on uhka talouden elpymiselle. Sopeutustoimien jaksottaminen uudelleen kasvua tukien on tarpeen.
Kehysriihessä päätettiin valtion omaisuuden myynnistä 1,9 miljardilla, josta 1,3 miljardia ohjataan velan lyhentämiseen ja 600 miljoonaa kasvupaketin rahoittamiseen. Kasvupaketin osuutta kasvatetaan kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi.
Finanssipolitiikan uskottavuus säilytetään työmarkkinajärjestöjen työura- ja eläkeuudistuksella sekä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisohjelman läpiviennillä.
Rakentamalla uusia työpaikkoja nopeasti
Perusväylänpitoon osoitetaan 100 miljoonan euron lisärahoitus. Lisäksi käynnistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja työvoiman liikkuvuutta edistäviä liikennehankkeita.
Taloyhtiöiden energiakorjauksia ja homekoulujen, -päiväkotien ja -sairaaloiden peruskorjauksia kiihdytetään 10 prosentin avustuksella.
Rakennepoliittisen ohjelman päätöksiä kohtuhintaisen asuntotuotannon edistämiseksi toteutetaan määrätietoisesti. Vuoden 2015 alusta otetaan käyttöön uusi 20-vuotinen korkotukimalli.
Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan osoitetaan lisäresursseja. TE-toimistoilla on oltava resursseja ja monipuolisia, henkilökohtaisen tarpeeseen perustuvia keinoja tukea työttömien ja vastavalmistuneiden siirtymistä avoimille työmarkkinoille.
Osaamisesta ja tutkimuksesta ei pidä säästää
Peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen laatu ja määrä varmistetaan harkitsemalla uudelleen kehysriihessä päätetyt säästöt.
Aikuisten täydennys- ja oppisopimuskoulutukseen panostetaan. Aikuiskoulutuksen rahoitus ja toimintaedellytykset turvataan toisen asteen rakenne- ja rahoitusuudistuksessa.
Korkeakoulujen indeksileikkauksista luovutaan. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen lisäleikkaukset heikentävät suomalaisen osaamisen perustaa.
Tutkimusinfrastruktuurin kehittämistä resursoidaan 100 miljoonalla eurolla kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartan mukaisesti. Siten t&k -toiminnan neljän prosentin BKT-osuustavoite on saavutettavissa.
Kolmikannassa rakennetaan tulevaisuutta
Työeläkeuudistus 2017 valmistellaan sovitusti. Hallitus sitoutuu tukemaan ratkaisua kokonaisuudessaan siten, että myös työelämäkysymykset ja työvoimapolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat mukana jatkovalmistelussa. Työelämän hankkeissa ja lainsäädäntöä kehitettäessä noudatetaan kolmikantaista yhteistyömenettelyä.
Leikkaus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja työeläkkeiden indeksin leikkaus vuonna 2015 perutaan.
Ostovoimasta on huolehdittava
Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittiin erittäin maltillisista palkankorotuksista. Ostovoiman ja kotimaisen kysynnän turvaamisessa myös palkkaverotukseen tehtävillä ratkaisuilla on olennainen merkitys. Inflaatiotarkistukset ja työtulovähennyksen kasvattaminen ovat tapoja tukea ostovoimakehitystä.