PRH:n innovaatiolinja palkittiin

|
Uutinen
Kuuntele

Poikkeuksellisesti Suomalaisen Insinöörityöpalkinnon yhteydessä jaettiin tänä vuonna erillinen kunniamaininta. Sen sai Patentti- ja rekisterihallituksen Patentti- ja innovaatiolinja (PAI) sekä sen 160-jäseninen henkilökunta.

PAI tutkii patenttihakemuksia, myöntää patentteja ja antaa niihin liittyen neuvontaa. TEKin ja Tekniska Föreningen i Finland TFiFin Teknologiavaliokunnan mielestä PAI on olennainen osa kitkatonta suomalaista innovaatiopalvelujen infrastruktuuria.

– Jotta Suomessa osaamispohjainen liiketoiminta menestyy, on tärkeää, että IPR-asiat voidaan hoitaa sujuvasti. Tarvitsemme instrumentteja, joilla voimme suojata immateriaalista omaisuutta, perustelee Teknologiavaliokunnan sihteeri ja TEKin yksikönjohtaja Pekka Pellinen valintaa.

Myös PAIn aktiivinen omien toimintojen kehittäminen ja sähköistäminen sai palkintoraadilta kiitosta. Vuonna 2005 PAI sai kansainvälisen tutkivan viranomaisen statuksen. Vuonna 2011 se aloitti englannin käytön prosessikielenä ensimmäisenä julkishallinnon viranomaisena Suomessa.

Patentteja pikkuaskelista

PAIn linjan johtajan, teollisoikeusneuvos Pekka Launiksen mukaan tärkeä osa ideointiprosessia on muiden keksintöihin perehtyminen.

– Kun suomalaisen päässä syttyy lamppu, Aasiassa syttyy tuhat. On äärimmäisen harvinaista, että yksittäiselle keksijälle osuu kohdalle läpimurtoidea. Patenteista 85 prosenttia on pienten askelten tuotekehitystä.

Hakemuksista 43 prosenttia päätyy patenteiksi. Suomessa patentteja haetaan varsinkin lääketieteen mittauslaite- ja ICT-alan ohjelmistotekniikalle.

Ruuhkaa ja tervettä itsevarmuutta

Launiksen mukaan patenttialalla on edessä kaksi haastetta: isojen virastojen ruuhkautuneet hakuprosessit ja suomalaisten poliittisten päättäjien epävarmuus ja rohkeuden puute EU:ssa.

– Patenttitutkijoiden kannalta olisi tärkeää, että he pääsisivät keskittymään tuoreiden hakemusten sisältämään keihäänkärkiteknologiaan pääosan työajastaan.

Näin ei kuitenkaan ole asianlaita esimerkiksi Euroopan patenttiviraston (EPO) myöntämien patenttien osalta. Suomessa voimaan saatettavat eurooppapatentit ovat olleet EPOssa käsittelyprosessissa keskimäärin seitsemän vuotta.

Vuoden lopussa eläkkeelle jäävä Launis on 19-vuotisen PRH-uransa aikana ollut lähes kolme henkilötyövuotta EPOn hallintoelinten kokouksissa Suomen delegaation jäsenenä. Launiksen mukaan keskeistä työssä on ollut suomalaisen teollisuuden ja elinkeinoelämän etujen puolustaminen.

– Suomalaisten poliitikkojen pitäisi ajaa nykyistä vahvemmin Suomen etua EU:ssa. Suomi on korkean teknologian patenttihakemuksissa Euroopan kakkonen suhteutettuna väkilukuun. Osaamista on turha laittaa vakan alle eikä EU:hun tarvitse mennä hattu kädessä.
 

Suomalaisen Insinöörityöpalkinnon yhteydessä on jaettu erillinen kunniamaininta vain kerran aikaisemmin. Vuonna 2011 DI Matti Kivelä palkittiin liittyen energiajätteen käyttöön sähköntuotannossa.

 

Kommentoi Twitterissä @TEK-akateemiset