Kilpailukielto jäykistää työelämää - siihen ei ole enää varaa

|
Blogimerkintä
Kuuntele

On kansantaloudellinen tappio, jos huippuasiantuntija joutuu kökkimään laiturinnokassa odottamassa kilpailukiellon päättymistä.

Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan työnantajan ja työntekijän tekemää sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus jonkun kanssa, joka harjoittaa nykyisen työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa.

Kilpailukieltosopimukset estävät ottamasta vastaan työtä myös työsuhteen päättymisen jälkeen alalla, missä henkilö sopimusta tehdessään työskentelee. Tällöin rajoitus voi kestää enintään kuusi kuukautta, mutta poikkeustapauksissa se voidaan tehdä jopa vuodeksi.

Etenkin tässä taloustilanteessa on vaarallista, että heikennetään ihmisten työllistymistä ja jähmetetään työmarkkinoita aivan turhalla tavalla. Näyttää siltä, että kilpailukieltosopimuksesta on tullut automaatio, joka tehdään ikään kuin varmuuden vuoksi. Lainsäädännössä on jo nyt erikseen tiukat säännöt liike- ja ammattisalaisuuksien suojasta, jotka antavat kattavan turvan luottamukselliselle tiedolle. Näin ollen tämän päälle tulevat kilpailukieltosopimukset ovat turhia.

Joustavista työmarkkinoista hyötyvät kaikki

Työelämän murros johtaa yhä suurempaan työpaikkojen vaihtuvuuteen. Myös yrittäjyys nousee – usein toimeksiantosuhteessa yhteen yritykseen tai työnantajaan– ja monille yrittäjyydestä muodostuu ainoa vaihtoehto hankkia elanto.

Tähän tilanteeseen eivät nykyisen lainsäädännön mahdollistamat kilpailukieltosopimukset sovi. Työpaikan vaihdon on tapahduttava viiveettä parhaan mahdollisen tuottavuuden periaatteella. Huippuasiantuntija kökkimässä laiturin nokassa kilpailukiellon päättymistä odottamassa on kansantaloudellinen tappio, jota ei kannata kuitata.

Kokemukset osoittavat, että puolen vuoden tai jopa vuoden tauko töistä voi olla kohtalokasta ja vaikeuttaa uuden työn saantia entisestään. Myös yritykset hyötyvät nopeammasta kierrosta, sillä hyvälle osaamiselle on aina kysyntää.

Työsuhteen aikaistakin kilpailukieltoa tarkennettava

Lainsäädännössä on erotettu toisistaan kaikkia koskeva työsuhteen aikainen kilpailukielto ja erikseen tehty sopimus, joka ulottuu työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan.

Työsuhteen aikainenkin kilpailukielto vaatisi selvennystä, esimerkiksi julkisuudessa olleiden nollasopimusten osalta. 

Työsopimus tehdään, mutta työnantaja ei välttämättä tarjoa työtä kuin kerran tai kaksi. Loppu jää sen varaan, että työntekijä kutsutaan uudestaan töihin tai sitten ei. Tällöinkin työsuhde on voimassa, mutta epäselväksi jää voiko henkilö ottaa vastaan saman alan toisen työnantajan tarjoamaa osa-aikaista työtä nollasopimuksen ollessa voimassa. Tästä on saatava selkeä ohje lainsäädäntöön tai kilpailukielto pitää purkaa myös tältä osin.

Kirjoittaja työskentelee TEKissä Kenttä- ja järjestöyksikön johtajana.

Avainsanat: