Palkoissa pientä nousua

Lokakuussa 2016 tehdyn työmarkkinatutkimuksen mukaan vakituisessa työsuhteessa olevan diplomi-insinöörin mediaanipalkka oli 4 790 euroa ja keskipalkka 5 263 euroa kuukaudessa. Vuoden 2016 aikana valmistuneiden diplomi-insinöörien vastaavat palkkaluvut olivat 3 360 ja 3 423 euroa.

Diplomi-insinöörin mediaanipalkka nousi edellisestä vuodesta 0,8 prosenttia. Vastavalmistuneiden mediaanipalkassa oli nousua 1,2 prosenttia.

Muissa vastaajaryhmissäkin palkkakehitys oli plussan puolella. Sekä arkkitehtien, maisterien että jatkotutkinnon suorittaneiden mediaanipalkat nousivat edellisestä vuodesta. Keskiarvopalkat nousivat kaikissa vastaajaryhmissä jatkotutkinnon suorittaneita lukuun ottamatta.

Myös tutkimus- ja ennustelaitosten mukaan palkkojen kehitys jatkui vuonna 2016 maltillisena. Useimpien arvioiden mukaan palkat nousivat reilun prosentin vuoden aikana.

1) säännöllisen työajan kuukausiansio kokopäivätyössä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa
2) 95 %:n todennäköisyyttä vastaava luottamusväli
3) ei tieteellistä jatkotutkintoa

Palkankorotus entistä harvemmalle

Kokopäivätyössä olleista vastaajista 57 prosenttia kertoi, että palkka oli noussut edellisvuodesta. 34 prosentilla palkka oli pysynyt ennallaan ja 4 prosentilla palkka oli laskenut. Edelliseen työmarkkinatutkimukseen verrattuna palkankorotuksen saaneiden osuus oli pienempi, kun taas niiden vastaajien osuus oli kasvanut, joiden palkka oli pysynyt ennallaan.

Tavallisin palkankorotuksen syy oli yleiskorotus, jonka kertoi saaneensa 47 prosenttia niistä vastaajista, joiden palkka oli noussut. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen oli saanut puolestaan 32 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna yleiskorotuksen saaneiden osuus oli pienempi, mutta meriittikorotuksen saaneiden osuus oli kasvanut. 

Entistä useampi vastaaja kertoi myös palkan­korotuksen syyksi uuden tehtävän samalla työn­antajalla tai siirtymisen kokonaan uuden työnantajan palvelukseen. Näiden lukujen perusteella sekä työpaikan sisäinen että työpaikkojen välinen liikkuvuus näyttäisi hieman lisääntyneen.

Yleiskorotusten toteuttamistavat ja ajankohdat vaihtelivat eri aloilla. Useilla aloilla maksettiin loppuvuodesta 2015 tai alkuvuodesta 2016 noin 16 euron tai 0,43 prosentin suuruinen yleiskorotus. Työmarkkinatutkimuksen mukaan yleiskorotuksen saaneiden palkka oli noussut keskimäärin 30 euroa.

Meriittikorotuksen saaneiden kuukausipalkka nousi vuoden aikana mediaanilla mitattuna keskimäärin 210 euroa. Uusi asema tai tehtävä samalla työnantajalla toi palkkaa lisää keskimäärin 450 euroa, ja siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen 600 euroa kuukaudessa.

Tulospalkkausta eniten teollisuudessa

Noin kuusi kymmenestä kokopäivätyössä olleesta vastaajasta kertoi olleensa tulospalkkauksen piirissä. Eniten tulospalk­kausta käytettiin teollisuudessa, jossa kolme neljästä vastaajasta oli tulospalkkauksen piirissä.

Toimiasemittain tarkasteltuna tulospalkkaus oli yleisempää johto- kuin asiantuntijatehtävissä. Johtotehtävissä työskentelevistä tulospalkkauksen piirissä oli seitsemän kymmenestä vastaajasta, asiantuntijatehtävissä runsas puolet.

Tulospalkkausjärjestelmän piirissä olleista 78 prosenttia oli saanut tulospalkkiota viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Osuus oli suunnilleen sama kuin edellisvuonna. Mediaanilla mitattuna tulospalkkion keskimääräinen suuruus oli 6 prosenttia vuosiansioista. Suhteellisesti suurimmat tulospalkkiot maksettiin teollisuudessa, jossa osuus oli 8 prosenttia vuosiansioista.
 

Yt-neuvottelut koetelleet

Yli 40 prosenttia työmarkkinatutkimuksen vastaajista kertoi, että omalla työpaikalla oli käyty yhteistoimintaneuvottelut tuotannollisista ja taloudellisista syistä viimeisten 12 kuukauden aikana. Yli 20 prosenttia vastaajista oli kuulunut itse yt-neuvottelujen piiriin.

Yt-neuvottelujen piiriin kuuluneista vastaajista oli irtisanottu 7 prosenttia ja lomautettu määräajaksi tai toistaiseksi joka kymmenes. 5 prosenttia oli irtisanoutunut itse ja ottanut niin sanotun irtisanomispaketin. 9 prosentilla työsuhteen ehdot (esimerkiksi tehtävät, palkkaus tai muut työehdot) olivat muuttuneet. 57 prosentilla yt-neuvottelujen piiriin kuuluneista työsuhde jatkui neuvottelujen jälkeen ennallaan. Osalla vastaajista tosin yt-neuvottelut olivat edelleen käynnissä.
 

Työurat muuttuvat?

Suurin osa eli 92 prosenttia vastaajista kertoi työskennelleensä palkansaajana koko tähänastisen työuransa. Tulevaisuudessa tilanne saattaa kuitenkin muuttua, sillä joka viides vastaaja arvioi, että tuleva työura koostuu vaihtelevista jaksoista palkansaajana ja yrittäjänä. Tätä mieltä olivat erityisesti alle 35-vuotiaat. 

3 prosenttia vastaajista arvioi työskentelevänsä koko tulevan työuransa yrittäjänä tai muuten omaehtoisesti itsensä työllistämällä.
 

Noin 9 500 vastaajaa

Työmarkkinatutkimuksen tiedonkeruu tehtiin lokakuussa 2016, ja kohderyhmänä olivat työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet. Vastauksia saatiin kaikkiaan noin 9 500, ja vastausprosentti oli noin 22. Vastaajien määrä väheni selvästi vuoteen 2015 verrattuna. Vastaajarakenteessa ei kuitenkaan tapahtunut suuria muutoksia.

Vastaajista miehiä oli 76 ja naisia 24 prosenttia. Mediaani-ikä oli 41 vuotta. Valtaosa vastaajista (88 prosenttia) oli kokopäivätyössä. Päätoimisia yrittäjiä oli 2 prosenttia ja työttömänä oli 6 prosenttia. 

Kokopäivätyössä olleista vastaajista 84 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla, ja heistä yli puolet teollisuuden palveluksessa. Yhdeksällä kymmenestä työsuhde oli vakituinen.

Suuri kiitos kaikille tutkimukseen vastanneille!

• Lisää palkka- ja muita graafeja kevään TEK-lehdissä ja jäsensivuilla: www.tek.fi/palkat
• Lue myös: Ota palkkasi puheeksi