Tulevaisuuden kaupunki

Tulevaisuudesta puhuminen voi olla melkoista jossittelua, mutta yhdestä asiasta asiantuntijat tuntuvat olevan samaa mieltä: kaupungit kasvavat.

– Kasvu saattaa hidastua tai nopeutua, mutta kasvu sinänsä on varmaa, Turun yliopiston maisemantutkimuksen professori Maunu Häyrynen sanoo.

Häyrysen mukaan kasvua tulee maan sisäisestä muuttoliikkeestä maaseudulta kaupunkiin sekä maahanmuutosta.

TTY:n arkkitehtuurin laitoksen johtaja, yhdyskuntasuunnittelun teorian professori Panu Lehtovuori on samoilla linjoilla.

– Suomessa suurimmat kaupungit, kuten Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Jyväskylä kasvavat. Keskisuuret ja pienet kaupungit kutistuvat. Sama muutos näkyy Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. 

Tutussa trendissä on havaittu kuitenkin myös uutta. Lehtovuoren mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisesti kaupunkien keskustat ovat kasvattaneet suosiotaan isojen esikaupunkialueiden sijaan.

– Myös lapsiperheet ja ikääntyvät ihmiset haluavat asua keskustassa. Siellä ovat koulut ja palvelut lähellä, eikä autoa välttämättä tarvita.

Tiivis kaupunki

Kasvavassa kaupungissa uusille asukkaille on tehtävä tilaa. Ennen kuin aletaan rakentaa uutta, tulisi Häyrysen mukaan kartoittaa rakennettavan alueen arvotekijät sekä paikallisten asukkaiden mielipiteet ja käyttötarpeet. 

– Kaupunkisuunnittelu on toisinaan liian ylhäältä johdettua. Olisi hyvä selvittää, mitä paikalliset ajattelevat ja mikä heille on tärkeää, hän sanoo.

Helsingissä kaupungin kasvu näkyy muun muassa uusina kaupunginosina. Työmaita on Kalasatamassa, Jätkäsaaressa, Keski-Pasilassa ja Kruunuvuorenrannassa.

Helsingin kaupungin strategiapäällikön, suunnittelumaantieteilijä Marko Karvisen mukaan pääkaupunki muuttuukin nyt paljon. Uusien alueiden lisäksi Helsinkiä tiivistetään. Karvinen kertoo, että asuintilaa haetaan täydennysrakentamisella, kaupunkibulevardeilla ja tornitaloilla.

Tornitaloja on rakenteilla lisää myös Tampereelle.

– Helsingissä kaupunkikuva on suojeltu, mutta Tampereella ei. Sinne nousee tornitaloja. Myös lähialueet, kuten Tammela, muuttuvat, Lehtovuori sanoo.

Karvisen mukaan tiivistyvässä kaupungissa myös paine rakentaa maan alle kasvaa.

– Maan alla on pysäköinnin lisäksi esimerkiksi putkikeräysjärjestelmä jätteitä varten.

Vaikka tiivistäminen tuo mukanaan monia haasteita, Karvinen näkee siinä myös plussaa.

– Isossa kaupungissa innovaatiot liikkuvat, ihmiset tutustuvat ja talous kasvaa suhteessa paremmin kuin harvaan asutulla alueella.

– Tiivistäminen auttaa myös hillitsemään hiiliriippuvuutta, kun välimatkat lyhenevät ja autojen tarve vähenee, Häyrynen lisää.

Puistoille on paikkansa

Kun puhutaan kasvavasta kaupungista, jossain vaiheessa keskustelu saattaa kääntyä rahaan. Viheralueilla on tutkitusti positiivisia terveysvaikutuksia, mutta alueiden rahallista arvoa voi olla silti vaikeampi todistaa kuin tonttimaan.

– Jos kaupunkia ajatellaan pelkästään liikennesuunnittelun tai tiheyksien kannalta, viheralueet häviävät. Tonttimaa tuo kaupungille tuloja. Tällainen ajattelu luo kuitenkin ankeaa ja yksiulotteista ympäristöä, Häyrynen pohtii.

Hän toteaa, että kaupunkisuunnittelun pitkä linja on pyrkiä rakentamaan inhimillistä ja moniäänistä ympäristöä, jossa otetaan monet tarpeet huomioon.

– Viheralueillekin on oltava kaupungissa tilaa. Osalla suomalaisista vanha side luontoon on katkennut, mutta osalla on edelleen vahva perustarve päästä metsään ja vesille. Rakentamattomat alueet palvelevat lisäksi tulvasuojelussa.

Myös Karvinen haluaa nähdä viheralueita tulevaisuuden kaupungissa.

– Tämä on herkkä asia, johon jokaisella on oma näkökulmansa. Ilmastonmuutos huomioiden viheralueet ovat kuitenkin tärkeitä hiilinieluja. Ja lisääväthän puistot ja metsät alueen viihtyvyyttä.

Energiaa ja elintarvikkeita urbaanisti

Kaupungeista puhuttaessa nousee aiheeksi usein energiatehokkuus esimerkiksi suhteessa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Miten kaupunkeja tulisi kehittää, jotta ne olisivat energiatehokkaampia?

Tutkijatohtori Jyrki Tarpio TTY:n arkkitehtuurin laitokselta sanoo, että hyvä keino on esimerkiksi kaukolämmön ja -jäähdytyksen hyödyntäminen.

– Tiiviissä kaupungissa lämpöä on helpompi ottaa talteen.

Lehtovuoren mukaan energiatehokkuus on tulevaisuuden kaupungissa välttämättömyys: enemmän energiaa pitää voida tuottaa vähemmällä.

– Energiaa tuotetaan tulevaisuudessa myös urbaanisti, kaupungin sisällä, hän sanoo.

Energiatuotannon lisäksi yhä enemmän esimerkiksi elintarviketuotantoa tehdään pienellä volyymillä, erikoistuneesti ja keskellä kaupunkia. Pienpanimovillitys on Lehtovuoren mielestä hyvä esimerkki uudesta, urbaanista taloudesta.

– Tulevaisuudessa joku saattaa esimerkiksi kasvattaa tietynlaisia äyriäisiä tai mausteita myyntiin. Tuotteet ovat tuunattuja ja persoonallisia. Pääasia on, että ne koetaan kulttuurisesti arvokkaiksi.

Tältä näyttää Pasilaan rakennettavan Tripla-ostoskeskuksen sisäänkäynti.

Robotteja ja automatiikkaa

Futuristien lempiaiheet digitalisaatio, robotit ja tekoäly muovaavat Lehtovuoren mukaan myös kaupunkeja – varsinkin palvelu- ja tuotantoalojen kautta.

– Sodan jälkeinen tehokkuusajattelu ei ole enää välttämätöntä. Teknologian kehittymisen myötä kaupunkilaisille jää aikaa keskittyä enemmän ydinasiaan eli ihmisten kohtaamiseen sekä uusien ideoiden ja elämysten mahdollistamiseen.

Moderni teknologia vaikuttaa myös tulevaisuuden kaupungin liikennejärjestelyihin. Karvinen visioi älyliikenteen mahdollisuuksia ja Lehtovuori nostaa esiin lentämisen. Tosin nelikopterit ja muut lentovälineet eivät lähitulevaisuudessakaan kuskaa ihmisiä.

– Eivät kaupungissa lentele ihmiset, vaan tavarat, Lehtovuori tarkentaa.

Liikenteeseen vaikuttaa Karvisen mukaan se, että kaupungit alkavat elää yhä enemmän vuorokauden ympäri. Kun yhä useampi työ ei ole enää sidottu aikaan ja paikkaan, tarvitaan enemmän liikennemahdollisuuksia 24/7.

Kaikki liikkuminen ei kuitenkaan automatisoidu. Lehtovuoren mukaan kaupungeissa on menossa nyt joukkoliikenteen ja pyöräilyn buumi. 

– Kaupunkiliikkuminen tapahtuu myös entistä enemmän raiteilla, hän lisää.

Yhteisöllinen kaupunki

Piirre, joka kuvaa tulevaisuuden kaupunkeja, on kasvava yhteisöllisyys. Lehtovuoren mukaan työtiloja ja koteja jaetaan yhä enemmän.

– Asunnon mukana saadaan yhteisö. Asukkaat luovat entistä enemmän omaa ympäristöään.

Ravintolapäivän tyyppisiä yhteisöllisiä hankkeita tullaan todennäköisesti näkemään lisää.

– Ihmiset tuottavat yhdessä monimuotoisempaa ja hauskempaa kaupunkia, Lehtovuori sanoo.

Myös Karvinen korostaa kulttuurin merkitystä tulevaisuuden kaupungeissa. Hänen mukaansa varsinkin Helsingistä tulee monikulttuurisempi ja erilaisia tapahtumia pyritään jatkossakin tukemaan.  

– Elävä kaupunki on mahdollistaja. Tapahtumat ovat hauskoja ja ihmiset pitävät niistä. Ne ovat myös taloudellisesti järkeviä ja luovat toimeentuloa. Meidän täytyy edistää lupaprosessien sujuvuutta, hän toteaa.

Uusi maaseutu?

Mitä tapahtuu tulevaisuudessa maaseudulle, jos väki valuu kaupunkeihin? Lehtovuoren mukaan on vaarana, että harvaanasutut alueet jäävät kehityksestä syrjään.

– Asuntojen arvo saattaa romahtaa. Pian kylässä on vain tyhjiä taloja ja yksi vanhus, jolla ei ole varaa maksaa sähköä, hän maalailee.

Toisaalta kaupungistumiselle saattaa syntyä myös vastailmiö. Edullisista kiinteistöistä ja mahdollisuudesta olla omavarainen tulee houkutin.

– Ehkä maaseudulta ostetaan kakkosasunto, jossa on kaupunkikotiin nähden enemmän tilaa, Tarpio pohtii.

Tulevaisuuden maaseutu voi olla kaupunkien tapaan monipuolisempi kuin osaamme kuvitella.

– Se on jotain muuta kuin kuokkimista ja sahdin juomista pimeässä. Internet ja älypuhelimet luovat samat mahdollisuudet niin kaupungissa kuin maallakin, Lehtovuori sanoo.  

Jyrki Tarpio
tutkijatohtori
TTY, arkkitehtuurin laitos

Marko Karvinen
strategiapäällikkö
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Kuva: Pertti Nisonen

Panu Lehtovuori
yhdyskunta-suunnittelun teorian professori
TTY, arkkitehtuurin laitos

Maunu Häyrynen
maisemantutkimuksen professori
Turun yliopisto, Porin yliopistokeskus