Hyvä paha robotti

Perinteisesti ajatellaan, että robotti toistaa tehtaassa yhtä yksinkertaista tehtävää. Aalto-yliopiston kyberturvallisuusalan professori Jarno Limnéllin mukaan teollisuusrobotit korostuvat jatkossa yhä enemmän, mutta niiden rinnalle tulevat myös robotit, jotka ovat toiminnaltaan ja ajattelultaan ihmisten kaltaisia.

– En voi vielä ostaa robottia, joka toisi aamulla kahvini sänkyyn. Robotiikka kuitenkin kehittyy jatkuvasti ja monet maat ovat alkaneet merkittävästi panostaa siihen, Limnéll sanoo.

Esimerkiksi Japanissa robotit nähdään ratkaisuna nopeasti vanhenevan väestön hoitamiseen. Hoivatehtävien lisäksi robotit voisivat toimia autonkuljettajina, seuralaisina, opettajina ja vaikka siivoajina.

– Mihinpä robotti ei sopisi? On ihmisten tahdosta kiinni, mihin robotiikkaa halutaan tuoda, minkälaisilla ohjeistuksilla ja miksi.

Limnéllin mukaan teknologiaa kehitetään nopeammin kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa, ja nopeus näkyy erityisesti robotiikassa, automatiikassa, digitalisaatiossa ja tekoälyssä. Hän näkee kehityksen positiivisena.

– Parhaimmillaan teknologian kehityksellä, kuten tekoälyllä, voidaan ratkaista maailman ongelmia meitä paremmin.

Turvallisuuden näkökulmasta kehityksessä ollaan pysytty heikosti mukana. Limnéllin mukaan turvallisuus on välttämättömyys robotiikan ja teknologian kehityksessä, ja se pitää ottaa vakavasti.

– Hollywood-elokuvat ovat oma lukunsa. Robotteja ja teknologian kehitystä ei tarvitse pelätä. Turvallisuus pitää kuitenkin pitää jatkuvasti luontevana osana kehitystä. On muistettava, että teknologian kehittämisen tulokset voivat määritellä koko ihmiskunnan tulevaisuutta.

Kun robotteja kehitetään yhä itsenäisemmiksi toimijoiksi, ne saattavat pian kävellä meitä vastaan kadulla ja kaupassa.

– Silloin pitää myös tietää, miten robotti toimii ihmisten kanssa. 

Varoittavia esimerkkejä maailmalta

Viime kesänä hakkerit kaappasivat kotisohvaltaan käsin auton haltuunsa ja ajoivat sen ojaan – käyttäen vain kannettavaa tietokonetta ja kännykkää. Kyseessä ei ollut robottiauto, vaan Jeep Cherokee, jossa on langaton verkko.

Tapaus oli valvottu, tutkimuksen nimissä tehty testi, josta Andy Greenberg kirjoitti jutun Wired-lehteen. Tapaus osoitti kuitenkin, että taitavien hakkereiden ei tarvinnut tyytyä vaihtelemaan auton radiokanavia, vaan he pääsivät käsiksi auton kaasuun ja jarruun.

– Vaikka tämä on kauhutarina, se on hyvin kuvaava siinä mielessä, miten älykkäitä laitteita voidaan hyväksikäyttää, Limnéll sanoo.

Hänen mielestään turhia uhkakuvia ei kannata maalailla, mutta robotiikan kehittyessä myös pahimmat skenaariot on hyvä pitää mielessä. Jos älylaitteiden turvallisuudesta ei ole pidetty riittävästi huolta, niistä tulee haavoittuvia.

– Tällä hetkellä yhä ihmeellisempiä asioita liitetään verkkoon viiden miljoonan uuden laitteen tuntivauhdilla. Ne tuodaan nopeasti markkinoille, mutta niiden turvallisuudesta on usein tingitty. Tämä on huolestuttava piirre nyt, kun esineiden ja asioiden internetiä kehitetään vauhdilla.

Limnéll haluaa nostaa kissan pöydälle. Sen lisäksi, että valmistajalla ei ole aina osaamista tai aikaa kehittää tuotteesta turvallista, haaste on myös siinä, etteivät kuluttajat osaa vaatia sitä.

– Älytelevision teräväpiirtoa kyllä ihaillaan, mutta kysyykö kukaan, tallentaako televisio kaukosäätimen painallukset ja kuka tätä kerättyä tietoa käyttää? Tai jos televisio tunnistaa puheen, tallentaako se ympäröiviä ääniä kotona jatkuvasti?

Näin saattaa tehdä esimerkiksi uusi Hello Barbie, jossa on mikrofoni ja wifi-yhteys. Nuken on tarkoitus kuunnella lasta ja reagoida puheeseen. Tutkijoiden, kuten Matt Jakubowskin, mukaan hakkeri voi kuitenkin tehdä siitä helposti kotia salakuuntelevan laitteen tai ohjelmoida nuken puhumaan ihan mitä sattuu.

Kiusana kiristyshaittaohjelmat

Limnéllin mukaan yksi yleistyvä ja ikävä trendi ovat kiristyshaittaohjelmat. Niiden kohteeksi voi joutua kuka vain.

Kiristyshaittaohjelmalla hakkeri lukitsee tietokoneen. Sen näytölle tulee viesti, jossa kehotetaan maksamaan tietty summa annetulle tilille. Maksun jälkeen tietokoneen omistaja saa laitteensa takaisin käyttöön. Ehkä.

– Suositukseni on, ettei summaa makseta. Se vain ruokkii uutta rikollisuutta – eikä ole edes takeita, että kone avattaisiin maksun jälkeen. Paras suojautumiskeino ovat riittävän usein tehdyt varmuuskopiot.

Hakkereiden lisäksi turvallisuusriskin aiheuttavat myös ohjelmointi-virheet sekä yhteyden katkeaminen pilveen. Limnéllin mukaan ohjelmointivirheiden takia laitteet ja robotit pitäisi pystyä päivittämään. Ja jos robotin yhteys pilveen katkeaa, sillä pitäisi olla varasuunnitelma. Robottiauton pitää tietää, mitä se tekee, jos se ei saa enää pilvestä ajo-ohjeita.

Itsenäinen toimija vai pelkkä kone?

Pian emme enää kysy, mitä robotit voivat tehdä. Oleellisempaa on kysyä, mitä niiden annetaan tehdä. Mitkä ovat robotin oikeudet ja vastuu?

Omassa työssään ja tutkimuksessaan Limnéll on huomannut, että eettiset kysymykset robottien suhteen ovat yhä ajankohtaisempia.

– Näistä kysymyksistä on keskusteltu aika vähän. Toivoisin, että keskustelua käytäisiin laajasti, eikä vain pienissä tutkijapiireissä.

Selkeä esimerkki, jossa robotiikan etiikka tulee kuluttajaa lähelle, ovat robottiautot. Autoja automatisoidaan yhä enemmän, jotta ihmisen tarvitsisi tehdä yhä vähemmän. Älykäs liikenne on tulevaisuutta, mutta siihen liittyy paljon ratkaisemattomia kysymyksiä.

– Jos robotti ajaa kolarin, kenen syytä se on? Onko vastuu robotilla, auton omistajalla vai kenties auton valmistajalla? Tämä ei ole yksinkertainen asia.

Joulukuussa Sunnuntaisuomalainen uutisoi tutkijatohtori Michael Laakasuon ehdotuksesta, että Suomeen tehtäisiin robottilaki, joka asettaisi puitteet robotteja koskeville moraalisille ja eettisille ratkaisuille.

Limnéllin mielestä ehdotus on hyvä ja yksinkertainen avaus.

– Jo nyt internetissä koneet viestivät enemmän keskenään kuin ihmiset. Pitäisikö jatkossa robotteja käsitellä itsenäisinä toimijoina? Jos vastaamme kyllä, se on iso valinta. 

Jarno Limnéll 
kyberturvallisuusalan professori 
Aalto-yliopisto