On yksi asia, jonka laiminlyönti saa Marjo Santasen hiiltymään töissä. Silloin hän puuttuu peliin ja käyttää tehtaanjohtajan direktio-oikeutta. Ruotsalaisyhtiössä työskentelyn ja Saksassa opiskelun ansiosta hänellä on myös hyvä näkemys, miten insinöörityö eri maissa eroaa toisistaan.
Diplomi-insinööri Marjo Santanen, sinut ylennettiin tuotantopäälliköstä metsäyhtiö Billerud Finlandin toimitusjohtajaksi keväällä. Miten uusi työ on lähtenyt käyntiin?
Kiitos, mainiosti. Moni asia on ollut jollain lailla tiedossa jo aikaisemmin. Isoin yllätys oli, miten monia papereita piti allekirjoittaa. Tämä on peruspuurtamista, kun on 24/7 käynnissä oleva tehdas.
Sinulla on pitkä historia tehtaalla. Se varmaan helpotti uuden työn haltuunottoa?
Nopeuttaa sopeutumista, kun on jo yhteydet konserniin ja tärkeimpiin alihankkijoihin, ja tehtaan huoltokin on jo tuttua. Pientä jännitystä toki, niin kuin aina uuden äärellä.
Miten päädyit töihin metsäteollisuuteen?
Hyvä kysymys. Sitä olen miettinyt itsekin, että onko se ollut niin suunniteltua. Opiskelin Lappeenrannassa. Lähialueen metsäteollisuutta oli helppo käyttää esimerkkinä kursseilla. Monet opiskelukaverit olivat töissä tehtailla ja halusin metsäteollisuuteen töihin itsekin, kun tehtaita oli paljon ympärillä.
Päädyin kesätöihin Imatralle jätevedenpuhdistamolle. Sitten Stora Enso haki diplomityön tekijää liittyen metsäteollisuuden jätevesien käsittelyyn. Hain paikkaa. Ei ollut kovin montaa muuta, joka pystyi sanomaan, että tiedän, mistä tässä puhutaan.
Valmistuit diplomi-insinööriksi vuonna 2010. Miltä työelämä näytti silloin?
Suomen taloudessa se oli hankalaa aikaa. Oli onnenpotku, että pääsin tehtaalle määräaikaiseksi. Hommat jatkuivat, kun aikaa kului. Siinä oli tuuria.
Mitä erityistä etua ympäristötekniikan opinnoista on ollut?
Nyt puhutaan luontokadosta ja kestävästä metsänhoidosta. Miten EU ohjailee ja mitä uusia lakeja tulee, niin ympäristötekniikka on aika täydellinen pari sille. Lappeenrannassa opiskelimme ympäristölainsäädäntöä. Nyt ymmärtää työssä, mistä vaatimukset tulevat ja miten prosessit kulkevat.
Olet opiskellut vuoden vaihto-oppilaana Saksassa Münchenin teknillisessä yliopistossa. Miten se on vaikuttanut työuraasi?
Opiskeluaikoina ajattelin, että haluan suunnittelijaksi. Opiskelin Saksassa konetekniikkaa, mikä tuki suunnitelmaa.
Konetekniikasta lienee hyötyä nykyisessä työssäsi tehtaanjohtajana?
Kyllä se auttaa paljon. Kun ruvetaan puhumaan pumppujen käyristä ja putkista tai laitteiden ylläpidosta ja huoltovarmuudesta, niin tiedän, mistä on kyse. Tehtaanjohtajan on hyvä ymmärtää, että sijoittamalla laitteiden huoltoon ja kunnossapitoon saa tuotantovarmuutta ja tehokkuutta.
Onko suomalaisessa ja saksalaisessa insinöörikulttuurissa eroja?
Jos olisin jatkanut uraa suunnittelijana, Saksassa olisi ollut parhaimmat ja mielenkiintoisimmat mahdollisuudet nuorelle insinöörille. Olisi voinut erikoistua todella syvällekin tiettyyn alaan.
Suomessa sanotaan ihaillen, että joku tekninen asia on saksalaisen insinöörityön taidonnäyte. Mitä mieltä olet tästä?
Saksa on tekniikan alalle edelleen todella hyvä ponnistuslauta ja esikuva, josta voi ottaa mallia monissa asioissa. Suomalaiset arvostavat, jos jokin on tarkasti tehty. Täällä on vähän samaa tyyliä.
Miten vertailisit Suomen, Ruotsin ja Saksan työkulttuureja, kun olet kokenut ne kaikki?
Suomessa, samoin kuin Saksassa, mietitään tekniset yksityiskohdat ja miten jokin toimii. Ruotsissa aloitetaan ylhäältä ja varmistetaan, että on säädökset ja asetukset kunnossa, ennen kuin aloitetaan tekeminen.
Mitä ulkomailla asuessa opit itsestäsi?
Opin sopeutumiskyvyn ja muuntautumiskyvyn, ja että niitä tarvitaan. Et voi muuttaa ympäristöäsi, vaan täytyy itse muuttua.
Olet kotoisin Etelä-Savosta ja opiskellut Lappeenrannassa. Miten olet päätynyt Pohjanmaalle?
Pietarsaari oli villi kortti. Olen kasvanut metsien keskellä. Opiskeluaikoina oli jo selvää, että vaikken tiennyt tarkasti, mitä haluan tehdä, niin Etelä-Savosta on vaikea löytää teollisuuden työpaikkaa.
Millainen työkulttuuri Billerudilla on Pietarsaaressa?
Meidän Pohjanmaan kulttuurissa ollaan aika läpinäkyviä. Toki auttaa, että olemme pieni organisaatio. Olemme sinnikkäitä puskemaan eteenpäin asioita, joilla näemme olevan meille hyötyä nyt ja tulevaisuudessa.
Olette ison ruotsalaisyhtiön Suomen ainut tehdas. Miten se näkyy?
Näen, että henkilöstön osallistaminen tulee ruotsalaisesta työkulttuurista. Saamme säännöllisesti vieraita konsernin johtoportaasta ja täällä työntekijät arvostavat niitä todella paljon. Tuntuu olevan meidän Ruotsin-johdollemme itsestään selvää, että tänne tullaan ja käydään juttelemassa tehtaalla työntekijöiden kanssa. Olen huomannut, että ei se ole ihan niin yleistä täällä Pohjanmaalla.
Eli Ruotsin kulttuuri ei ole niin hierarkkista kuin Suomessa?
Mielestäni ei. Vaikka selkeästi on pomo ylhäällä ja tavoitteet tulevat ylhäältä, mutta portaat ylös ovat matalammat.
”Oli kruunun kurssi mitä tahansa, täällä kone pyörii.”
Onko sinulla hyvä kielitaito, kun työympäristö on monikielinen?
Päivittäin puhun kolmella kielellä, suomea, ruotsia ja englantia.
Pietarsaari eli Jakobstad on kaksikielinen kaupunki. Onko tehtaannekin?
Olemme lanseeranneet itsemme suomenkielisenä tehtaana, mutta monikielisyys auttaa paljon. Toimihenkilöpuolella tehdään paljon yhteistyötä Ruotsin Karlsborgin tehtaan kanssa. Rekrytoinneissa katsomme, että työntekijät pystyvät toimimaan myös suomen kielellä.
Miten helppo Pietarsaaren alueelta on löytää työntekijöitä?
Ollimmehan me aika tukka pystyssä, kun Kokkolan teollisuusalue julkaisi, että sinne tulee yli tuhat uutta työpaikkaa. Kyllä siinä vaiheessa oli ajatus, että mistähän he tänne tulee. Tiedetään, että ei tänne mitään muuttoaaltoa tule. Mutta onneksi se on vähän nyt tasaantunut.
Mikä auttaisi osaajapulaan?
Kyllä meidän täytyy muuttua ja haastaa perinteisiä ajatusmalleja, avata ovia ja mahdollisuuksia kansainvälisille osaajille. Vanhalla mallilla ei enää pysty jatkamaan.
On haastavaa löytää osaajaa, joka olisi systemaattisesti kehittänyt työuraansa metsäteollisuudessa ja olisi nyt valmis uuteen haasteeseen ja etenemään urallaan.
Voisiko metsäteollisuus rekrytoida muilta aloilta?
Kyllä, kaikilla teollisuudenaloilla on samanlaiset päämittarit. Joka tehtaalla on joku tuote. Oli se sitten tonnia, kuutiota tai muuta, mitä myydään. Se ei ehkä ole niin vaikeaa, kuin joskus on ajateltu, että vain tämä ala tietää miten se tehdään.
Pieniä tehtaita on suljettu Suomessakin, kun tuotantoa keskitetään, tai siirretään Ruotsiin. Onko vastaavaa näkyvissä tässä ruotsalaisyhtiössä?
Itse asiassa ei. Tehtaan vahvuus on hallittu hajauttaminen. Tuotteemme on pussi- ja säkkipaperit, sekä erikoispapereita teollisuuden tarpeisiin.
Sellun ja paperin hinnat heiluvat maailmanmarkkinoiden mukaan, ja te valmistatte erikoispaperia ja kartonkia. Miten torjutte suhdannevaihteluista?
Meillä on monta eri tuotetta, moneen eri sovellukseen. Pystymme kikkailemaan, kun suhdanteet vaihtuvat. Joku puoli vetää aina. Totta kai raaka-aineen hinnat vaikuttavat kilpailukykyyn, mutta pyrimme sitten sopeuttamaan tuotantoa, sen mitä pystymme.
Muistan, kun 2000-luvun alussa aloittelin uraani ja Stora Enso sulki tehtaita. Silloin perusteltiin, että se johtuu siitä, että Ruotsin kruunu on vahvempi valuutta kuin euro. Ne jutut on onneksi hävinneet. Luulen, että ne eivät olleet oikeita syitä. Me emme ainakaan Billerudilla huomaa sen vaikuttavan. Oli kruunun kurssi mitä tahansa, täällä kone pyörii.
Olet ollut töissä myös viereisellä UPM:n sellutehtaalla. Onko tehtailla tiiviit suhteet?
Kyllä, pääraaka-aineemme sellu tulee UPM:ltä.
Mikä saa sinut hiiltymään töissä?
Turvallisuusasioissa käytän eniten direktio-oikeutta. Puutun räikeimmin, jos ei tehdä niin kuin on sovittu.
Mikä on tärkein oppi urallasi?
Ei pidä unohtaa, että oppimista tapahtuu koko ajan. Ei voi tyytyä asemaansa, että olen valmis. Maailma muuttuu. Ei pidä löytääkään liian mukavaa poteroa itselleen.
Omille heikkouksille ei välttämättä voi mitään, mutta täytyy tunnistaa omat kehittämiskohteet. Täytyy olla myös uskallusta kehittyä uralla ja sanoa, jos on kiinnostusta johonkin uuteen tehtävään.
Miten rohkaisisit nuoria työelämässä?
On hyvä, jos näkee, mitä kaikkia mahdollisuuksia on työuralle. Lisäksi tarvitaan tuuria, oikeaa ajoitusta ja tukijoukkoja. Minäkään en olisi tässä, jos minulla ei olisi ollut loistavia esihenkilöitä, jotka ovat kannustaneet eteenpäin.
Mitä neuvoja annat johtajiksi haluaville?
Kannattaa olla kärsivällinen. Asiat eivät välttämättä tapahdu heti, tai seuraavanakaan vuonna, vaan pikkuhiljaa. Kannattaa tehdä itselle selväksi uraportaat, mutta kannattaa haastaa omaa organisaatiota sellaisten luomisessa.
Miltä tuntuu olla toimitusjohtaja ja tehtaanjohtaja?
Tykkään kokonaisuuden hallinnasta. Se on johtajien syndrooma, että tykkää isoista asioista. Vastuu kiehtoo.
Paljonko saat palkkaa?
Ihan hyvin. Kyllä sillä elää ja elättää lapsia, Pietarsaaressa varsinkin.
