Kapkaupungissa sijaitsee kaksi tykkiä, joista jompikumpi on laukaistu joka arkipäivä vuodesta 1806 alkaen, yhdellä poikkeuksella. Näin annettiin aikanaan aikamerkki laivoille.
Juttu on julkaistu alun perin lokakuussa 2024. Julkaisemme sen nyt uudestaan.
Etelä-Afrikan Kapkaupungissa sijaitsee kaksi kanuunaa, joista jompikumpi on laukaistu säännöllisesti kuusi kertaa viikossa lähes keskeytyksettä helmikuusta 1806 alkaen eli tämän jutun uudelleenjulkaisun päivänä 219 vuotta ja 9 kuukautta. Kun tämä perinne alkoi, Suomi oli vielä osa Ruotsin valtakuntaa.
Paikalliset nimittävät näitä tykkejä yhteisellä nimellä Keskipäiväkanuunaksi – englanniksi Noon Gun ja afrikaansin kielellä Middagkanon – sillä tykki puhuu täsmälleen kello 12 paikallista aikaa.
Keskipäiväkanuuna-sanan yksikkömuotoa selittänee se, että kunakin päivänä ammutaan vain toisella tykillä. Toinen ase ladataan varalle, jotta ensimmäisen tykin mahdolliset tekniset viat eivät estäisi laukaisua.
Tykinjysäys toimi aikanaan keskipäivän aikamerkkinä laivoille Kapkaupungin satamassa. Myöhemmin perinnettä on jatkettu, vaikka kellojen täsmäämiseen ei enää käytetäkään samaa tekniikkaa.
Kapkaupungissa on ammuttu alusta alkaen samoilla kahdella kanuunayksilöllä. Nämä aseet ovat maailmassa vanhimmat, jotka ovat säilyneet päivittäisessä käytössä, kirjoittaa Cape Town Magazine.
Keskipäivän äänimerkin perinne Maltan Vallettassa vaikuttaisi olevan jopa hieman pidempi, vuodesta 1800, mutta siellä aseet on vaihdettu.
Kapkaupungin tykit suunniteltiin vuonna 1786. Ne valettiin Sheffieldissä, Britanniassa alkuvuodesta 1794 ja rahdattiin Kapkaupunkiin vuotta myöhemmin, kun Britannia valloitti kaupungin itselleen sodassa Alankomaiden Itä-Intian Kauppakomppaniaa vastaan.
Suusta ladattavat kanuunat painavat kaksi tonnia kappaleelta. Ne ovat ”lyhyitä 18-paunaisia” laivatykkejä. 18 paunaa eli 8,1 kilogrammaa viittaa siihen, miten raskaita ammuksia – suunnilleen – niillä ammuttiin aikanaan taistelutilanteessa.
Ampumista varten aseisiin panostetaan 1,5 kilogrammaa ruutia. Alun perin tämä ruuti on ollut tietenkin mustaa ruutia, mutta lähteissä ei mainita, käytetäänkö yhä samaa ainetta vai nykyaikaisten aseiden selluloosanitraattipohjaista savutonta ruutia.
Kapkaupungin Keskipäiväkanuunalla on alusta alkaen ammuttu maanantaista lauantaihin lukuun ottamatta yleisiä juhlapäiviä. Näistä tiedoista voidaan laskea, että tykeillä on ammuttu noin 67 000 kertaa. Kuusipäiväinen viikko tekisi 313 päivää vuodessa, mistä vähennetään arviolta 6 tai 7 arkipäiville osuvaa pyhää vuosittain.
Useimmiten varakanuunaa ei tarvita. Toisaalta yhden ainoan kerran molemmat tykit ovat kieltäytyneet toimimasta. Se sattui tammikuun 7. päivänä 2005. Miksi mikään ei toiminut tuona päivänä, toimittaja ei saanut selville sen tarkemmin kuin ”teknisten vaikeuksien vuoksi”.
Pienempiä virheitä eli käytännössä heittoa keskipäivän ajankohdasta on sattunut Wikipedian mukaan useita kertoja, esimerkiksi vuosien 2022–2023 kuluessa peräti viisi kertaa.
Vaikka aseet ovat olleet samat koko yli 200-vuotisen perinteen ajan, niiden sijoituspaikkaa vaihdettiin vuonna 1902, käy ilmi turisteja varten paikan päälle pystytetystä infotaulusta. Nykyisin tykit sijaitsevat Signal Hill -mäellä noin 350 metrin korkeudella merenpinnasta parin kilometrin päässä Kapkaupungin keskustasta.
Nykyisin millisekunnin tarkkuudella
Kanuunan ärjähdyksen kellonaika pyritään täsmäämään mahdollisimman hyvin. Aikanaan kanuunaa käyttänyt sotilas seurasi viereiseltä tähtitieteelliseltä observatoriolta saatua valomerkkiä. Muutamina myöhempinä vuosikymmeninä lipsuttiin pitämään primääristandardina myös mekaanista kelloa, Cape Town Magazine kertaa historiaa.
Tämä menetelmä oli tähtitiedettä helpompi mutta epätarkempi ja altis kehäpäätelmälle. Käytäntö loppui, kun Kapkaupungissa huomattiin, että kaupungintalon kelloa särmättiin kanuunan mukaan, mutta kanuunan laukaisu tehtiin kellon mukaan.
Nykyisin tykki laukaistaan sähköisesti atomikellosta saadulla aikasignaalilla noin millisekunnin tarkkuudella oikeaan aikaan. Jos ensimmäinen kanuuna ei laukea, toinen kuitenkin sytytetään käsin.
Aikanaan 1800-luvulla tarve aikamerkille oli iso, sillä ennen radion keksimistä laivat eivät voineet tarkistaa kellojensa paikkansapitävyyttä muualla kuin satamassa. Ilman oikeaa kellonaikaa olisi menetetty paitsi tieto tarkasta ajasta myös kätevin mahdollisuus pituuspiirin määrittämiseen.
Myöhemmin Kapkaupungissa on jatkettu Keskipäiväkanuunaa perinteenä, vaikka jo ennen radiota 1800-luvun loppupuolella niin sanottu aikapallo syrjäytti useimmissa paikoissa äänimerkin käytännön aikasignaalina. Aikapallo tarkoittaa kirkkaan väristä palloa tai pallon tapaista isoa kappaletta, joka näkyvällä paikalla pudotettiin tukitangon huipulta sekunnilleen oikealla hetkellä.
Lyhyempiä perinteitä ympäri maailman
Kapkaupungin Keskipäiväkanuunaa vastaava tapa elää maailmalla monissa muissakin kaupungeissa, mutta ei yhtä pitkäjaksoisena katkeamattomana perinteenä. Maltan Valletan lisäksi esimerkiksi Kiinan Hongkongissa entiset siirtomaaisännät britit aloittivat tykin laukaisun keskipäivällä. Hongkongin perinne alkoi jossakin vaiheessa 1860-lukua.
Pietarin kaupungin Pietarin-Paavalin linnoituksessa Venäjällä tykkiperinne alkoi vuonna 1873, mutta se keskeytyi ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana. Kroatian Zagrebissa samaa on tehty vuodesta 1877.
Kanadan itärannikolla Halifaxissa sama perinne käynnistyi vuonna 1857 sekä Kanadan ranskankielisen osavaltion Quebecin pääkaupungissa Quebecissa vuonna 1871. Kanadan länsirannikolla Vancouverissa perinne käynnistyi syksyllä 1898.
Ranskan Välimeren rannikolla Nizzassa samaa on harrastettu vuodesta 1862 alkaen. Skotlannin Edinburghissa kello yhden kanuuna aloitettiin vuonna 1861.
Kiinnostavaa näissä vuosiluvuissa on se, että samoina vuosikymmeninä tykinlaukausta uudempi tekniikka, aikapallo, oli jo kovaa vauhtia yleistymässä.
