Julkisen hallinnon kaikki ostot ovat pian nähtävissä yhdeltä verkkosivustolta.
Hallitus on saanut esityksensä hankintatietovarannosta valmiiksi. Siinä koko julkisen sektorin ostot kootaan keskitetysti nähtäväksi Valtiokonttorin hallinnoimalle Tutki hankintoja -nettisivustolle.
Byrokraattiselta kuulostava lakihanke on hallinnollinen uudistus, jolla pitäisi olla kuitenkin heijasteita yrityksiin asti.
Valmistelusta vastannut kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok) kertoo, että julkisten hankintojen arvo on yhteensä 50 miljardia euroa. Jatkossa niistä on ajantasaista tietoa verkossa kaikkien nähtävillä, salassapitosäännöksistä kiinni pitäen.
50 miljardin hankinnoista kuntien yhteisomistuksessa olevien inhouse-yhtiöiden osuus on kymmenen miljardia. Inhouse-yhtiöitä koskeva lakimuutos on oma kokonaisuutensa, joka on kohdannut vaikeuksia komissiossa.
Kuka ostaa ja millä hinnalla
Ikonen korostaa, että nyt voimaan tulevan lain pitäisi helpottaa yritysten kykyä päästä kiinni julkisiin hankintoihin ja valmistautua mahdollisiin uusiin kilpailutuksiin.
”Kyseessä on todella iso hanke julkisen hallinnon avoimuuden lisäämiseksi, ja se parantaa markkinoiden toimivuutta”, Ikonen kommentoi.
Hän haluaa korostaa erityisesti pk-yritysten mahdollisuutta päästä kiinni julkisiin hankintoihin.
”Mitä valtio, hyvinvointialueet ja kunnat ostavat, keneltä ja millä summalla? Yritys voi ostolaskudatan avulla seurata hankintoja hyvinkin konkreettisella tasolla, miten esimerkiksi sopimukset ovat päättymässä ja koska kilpailutuksia on tulossa”, Ikonen konkretisoi.
Paljon jää kilpailun ulkopuolelle
Markkinoiden synnyttämisen lisäksi tavoitteena on yleisesti avata julkisia hankintoja ja lisätä siten tehoa veroeurojen käytössä.
Säästöhanke uusi laki ei kuitenkaan pohjimmiltaan ole.
”Läpinäkyvyyttä tässä haetaan veronmaksajienkin suuntaan, mutta pidän ensisijaisena markkinatalouden lisäämisen näkökulmaa”, Ikonen sanoo.
Ikonen muistuttaa, että julkisten hankintojen 50 miljardin euron potista noin 15 miljardia tehdään ilman kilpailutusta ja jo kilpailutetuissa hankkeissa lisäkilpailulle olisi potentiaalia olemassa.
Hän uskoo, että tietojen avaamisella ja keskittämisellä yhteen paikkaan voidaan luoda painetta kilpailuttaa lisää hankkeita.
”Kilpailutetuista hankinnoista noin 60 prosenttiin osallistuu enintään kaksi tarjoajaa. Tarjoajien määrän lisääminen laskee tutkitusti hankintojen hintoja. Tämä ajatus on myös tietovarannon taustalla”, Ikonen huomauttaa.
Ikosen vastuulle kuuluu julkisen sektorin suuren toimijan hyvinvointialueiden rahoitus.
Hänen tavoitteenaan on ollut lisätä siellä palveluiden kustannusten vertailtavuutta suhteessa yksityiseen sektoriin yksikkökustannuksia laskemalla.
Se projekti jäi puolitiehen, kun Kuluttaja- ja kilpailuvirasto huomautti, että kyseessä on osin liikesalaisuuden piiriin kuuluvaa tietoa.
Ikosen mukaan hyvinvointialueilla on projektin takia jo nyt paremmat tiedot kustannuksista ja vertailtavaa tietoa on enemmän. Julkista tieto ei kuitenkaan ole, eli yritykset eivät niitä vielä saa.
Ikonen kuitenkin kertoo, että hallituksella on tahtotila tuoda yksikkökustannusten avoimuutta lisäävä lakimuutos eduskuntaan vielä syysistuntokauden aikana.
