Sähkösopimuksella voi säästää vuodessa kymmeniä tai jopa satoja euroja, mutta yhtä kaikille sopivaa vaihtoehtoa ei ole.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) vaikutusarviointiyksikön tutkimusohjaajan Jan Jääskeläisen mukaan sopimuksen valinnassa ratkaisevat oma sähkönkulutus, riskinsietokyky ja halu seurata sähkömarkkinoita.
Jääskeläisen mukaan pörssisähkö on ollut viime vuosina monille kotitalouksille keskimäärin edullisin vaihtoehto. KKV:n esimerkkivertailussa 10 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavan sähkölämmitteisen pientalon vuosikustannus oli valitulla pörssisähkösopimuksella 520 euroa ja kiinteällä toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella 1 500 euroa. Sopimusten välinen ero oli lähes tuhat euroa.
KKV:n vertailu perustuu vuosien 2024–2025 tietoihin, mutta Jääskeläisen mukaan sama kehitys on jatkunut myös tänä vuonna. Pörssisähkö on ollut keskimäärin edullisin sopimustyyppi.
Vertailussa sähkönkulutusta ei ajoitettu halvoille tunneille, vaan sähköä oletettiin käytettävän tavalliseen tapaan myös silloin, kun hinta oli korkea.
”Pörssisähkö oli halvin vaihtoehto jo ilman kulutuksen optimointia. Jos esimerkiksi sähköauton latauksen pystyy siirtämään yöaikaan, säästö voi olla vielä suurempi”, Jääskeläinen sanoo.
Pörssisähkö sopii Jääskeläisen mukaan parhaiten talouksille, jotka kestävät hinnanvaihtelun. Etenkin talvella yksittäinen lasku voi nousta korkeaksi.
Hintavaihtelun vaikutus sähkölaskuun riippuu kotitalouden sähkönkulutuksesta.
Pienessä kerrostaloasunnossa kulutus on yleensä vähäistä, joten hintapiikin vaikutus jää usein pieneksi. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa kulutus on suurempaa, ja hinnannousu voi kasvattaa laskua tuntuvasti.
Kiinteä sopimus tuo ennakoitavuutta
Jos sähkölaskun haluaa tietää etukäteen, määräaikainen kiinteähintainen sopimus tarjoaa suojaa hinnanvaihtelulta.
Jääskeläinen vertaa sopimusta vakuutukseen: kuluttaja maksaa ennakoitavuudesta, vaikka pörssisähkö osoittautuisi sopimuskaudella halvemmaksi.
Määräaikaista sopimusta ei kuitenkaan kannata valita yksin talven hintapiikin pelossa.
KKV:n aineistossa vuoden sopimuksen tekeminen keväällä tai alkukesällä oli yleensä edullisempaa kuin sen ottaminen juuri ennen talvea. Kiinteä hinta koskee koko sopimuskautta, myös kesää, jolloin sähkö voi olla halvempaa.
Jääskeläinen kehottaa harkitsemaan tarkkaan etenkin pitkiä määräaikaisia sopimuksia. Sähkön hintaa on vaikea ennakoida niin pitkälle, ja sopimuksesta voi olla hankala päästä eroon.
Sopimusta ei kannata tehdä kiireessä
KKV:n saamissa kuluttajayhteydenotoissa ongelmat liittyvät usein puhelinmyyntiin ja kauppakeskusten myyntipisteisiin.
”Kannattaa olla itse aktiivinen eikä tehdä valintaa vain sen perusteella, mitä joku suosittelee”, Jääskeläinen neuvoo.
Jos tarjous vaikuttaa hyvältä, Jääskeläinen suosittelee pyytämään sen kirjallisena ja vertailemaan sitä rauhassa muiden yhtiöiden tarjouksiin. Apuna voi käyttää Energiaviraston Sähkönhinta.fi-palvelua.
”Sähkösopimus on harvoin hyvä heräteostos. Määräaikainen sopimus sitoo pitkäksi aikaa, joten päätös kannattaa tehdä harkiten.”
Määräaikaisen sopimuksen päättyessä Jääskeläinen suosittelee kilpailuttamaan uuden sopimuksen hyvissä ajoin. Muuten asiakas siirtyy yleensä sähköyhtiön toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen, joka voi olla kallis.
Jos sopivaa määräaikaista tarjousta ei löydy, pörssisähkö voi toimia välivaiheen vaihtoehtona. Siitä voi vaihtaa myöhemmin pois, jos talous kestää hinnanvaihtelun.
Hinnat vaihtelevat myös sopimustyypin sisällä
KKV:n aineisto osoittaa, että myös saman sopimustyypin sisällä hintaerot voivat olla suuria.
KKV tarkasteli vuosina 2024–2025 vuoden sähkön kokonaishintaa pientalossa, jonka vuosikulutus oli 10 000 kilowattituntia. Mukaan valittiin tarjolla olleita sopimuksia kustakin tuoteryhmästä. Kalliiksi luokiteltu sopimus oli kalliimpi kuin kolme neljästä vastaavasta tarjouksesta, kun taas halvan sopimuksen hinnan alitti vain joka kymmenes
Kiinteissä toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa halvimman ja kalleimman vaihtoehdon ero oli 630 euroa vuodessa. Halvimmalla sopimuksella vuosikustannus oli noin 890 euroa, kalleimmalla noin 1 520 euroa.
Määräaikaisissa kiinteähintaisissa sopimuksissa ero oli puolestaan noin sata euroa vuodessa.
Pörssisähkösopimuksissa hintaerot jäivät selvästi pienemmiksi: halvimman ja kalleimman vaihtoehdon ero oli noin 20 euroa vuodessa.
Jääskeläinen korostaa kilpailuttamisen merkitystä etenkin kiinteähintaisissa, toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa.
Tarkista, mistä hinta muodostuu
Sähkösopimuksen hinta muodostuu yleensä kahdesta osasta: kuukausittaisesta perusmaksusta ja sähköenergian hinnasta.
Moni tuijottaa vertailussa vain kilowattituntihintaa, mutta Jääskeläisen mukaan etenkin pienellä kulutuksella perusmaksulla voi olla yllättävän suuri merkitys.
”Asun itse kerrostalokaksiossa, ja minulle perusmaksu on todella tärkeä, koska sähkönkulutus on niin pientä. Se muodostaa ison osan koko sähkölaskusta”
Kerrostaloasukas voikin hyötyä merkittävästi esimerkiksi kampanjoista, joissa perusmaksu on määräajan nolla euroa. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa huomio kannattaa sen sijaan kiinnittää ennen kaikkea energian hintaan.
Markkinoille on viime vuosina tullut myös niin sanottuja kulutusvaikutussopimuksia, joissa sähkön hintaan voi vaikuttaa ajoittamalla kulutusta edullisille tunneille.
”Jos taloudessa on esimerkiksi sähköauto tai sähkölämmitys, kulutuksen siirtämisestä voi saada merkittävää hyötyä. Jos kulutusta ei pysty juurikaan ajoittamaan, hyöty jää usein pieneksi”, Jääskeläinen sanoo.
Sama pätee myös pörssisähköön. KKV:n vertailussa pörssisähkö oli halvin vaihtoehto jo ilman kulutuksen ohjaamista, mutta esimerkiksi sähköauton lataaminen öisin voi pienentää laskua entisestään.
Sähkö on kallista ensi vuoden alussa
Sähkön Q1/2027-futuurit hinnoittelevat alkuvuoden sähkön syksyä kalliimmaksi, mutta energiamarkkinoihin erikoistuneen Power-Derivan (PD) mukaan hinnat jäävät silti selvästi energiakriisin aikaisia tasoja alemmiksi.
Yhtiön kaupankäyntijohtaja Jani Rasilainen nostaa tärkeimmiksi hinnan ajureiksi Norjan heikon vesitilanteen, korkeat polttoainehinnat ja Euroopan kaasutilanteeseen liittyvän epävarmuuden. Pohjoismaiden sähkömarkkinat ovat yhteydessä Manner-Eurooppaan, joten korkeat hinnat muualla Euroopassa heijastuvat myös tänne.
Hinta-arvioon liittyy paljon epävarmuutta, ja yhden ennusteluvun sijaan PD mallintaa useita sää- ja markkinaskenaarioita.
”Vaihteluväli Q1:n skenaarioissa on todella iso”, PD:n analyysistä vastaava Otto Lasma sanoo.
Yhtiön mallinnuksessa Q1/2027:n sähkön markkinahinnan keskiarvo olisi sateisessa ja tuulisessa skenaariossa 33 euroa megawattitunnilta eli 3,3 senttiä kilowattitunnilta. Kuivassa ja vähätuulisessa skenaariossa keskiarvo olisi puolestaan 147 euroa megawattitunnilta eli 14,7 senttiä kilowattitunnilta. Kyse on skenaarioista, ei ennusteesta toteutuvasta hinnasta.
Helenin ennuste asettuu PD:n mallintamien skenaarioiden väliin. Helen arvioi pörssisähkön keskihinnaksi vuoden 2027 tammi–maaliskuulle 10,9 senttiä kilowattitunnilta.
Ennusteet eivät sisällä arvonlisäveroa eikä sähkönmyyjän marginaalia. Sähkönsiirto veloitetaan erikseen paikallisen verkkoyhtiön hinnaston mukaan.
Datakeskukset vaikuttavat vasta viiveellä
Datakeskusten vaikutus tämän talven tai Q1/2027 sähkön hintaan jää Power-Derivan arvion mukaan pieneksi.
”Datakeskusten kulutus on vielä maltillista. Q1:n hintaa selittävät ennen kaikkea vesitilanne, ydinvoimaloiden huollot sekä polttoaineiden hinnat”, Lasma sanoo.
Pidemmällä aikavälillä datakeskukset kasvattavat sähkön kysyntää.
VTT:n arvion mukaan datakeskukset kuluttavat nykyisin 2–3 prosenttia Suomen sähköstä. Vuonna 2030 kulutuksen arvioidaan nousevan 13–23 terawattituntiin vuodessa eli 12–19 prosenttiin sähkön kokonaiskulutuksesta.
Power Derivasta kuitenkin muistutetaan, että datakeskushankkeista puhutaan yleensä sähköliittymän koon perusteella, joka on mitoitettu huippukuorman mukaan. Alkuvaiheessa hankkeiden IT-kapasiteetti ja kulutus ovat merkittävästi tätä pienempiä ja kasvavat vaiheittain.
Lasma muistuttaa, että hankkeiden toteutumiseen vaikuttavat myös politiikka ja sääntely.
Datakeskusten sähköverokohtelu muuttui heinäkuussa 2026. Lisäksi valmistellaan sääntöjä sähköverkon niukan liittymäkapasiteetin jakamisesta. Muutokset voivat vaikuttaa hankkeiden kustannuksiin, aikatauluihin ja toteutumiseen.
Kysynnän kasvu voi nostaa sähkön hintaa ja tehdä uusista tuotantohankkeista kannattavampia.
Power-Derivan mukaan nykyiset futuurihinnat eivät kuitenkaan vielä houkuttele riittävästi investointeihin, etenkään tuulivoimaan. Tuulivoimaa tuotetaan usein silloin, kun sähköä on runsaasti tarjolla ja hinta matala. Jos hinnat ja futuurit nousevat pidemmäksi aikaa, investointipäätöksiä voidaan tehdä nopeasti etenkin hankkeissa, joilla luvat ovat jo valmiina.
Uusi tuotanto voi hillitä kysynnän kasvun vaikutusta hintoihin, mutta hankkeiden rakentaminen vie aikaa. Hintojen kannalta haastavimpia ovat pitkät, kylmät ja tyynet jaksot: silloin tuulivoimaa on vähän tarjolla, vaikka sähkön kysyntä on suurta.
Lasma nostaa esiin datakeskuksia koskevassa keskustelussa vähemmälle huomiolle jääneen näkökulman: kun suurkulutushankkeet solmivat pitkäaikaisia sähkönostosopimuksia säätökykyisen tuotannon kanssa, osa tuotannosta sitoutuu sopimuksiin eikä ole samalla tavoin vapaasti tarjolla markkinoilla.
”Tämä vähentää markkinoilla tarjolla olevaa joustoa ja kasvattaa entisestään hintojen volatiliteettia”, Lasma sanoo.
